RPAS-laitteiden tehokas hyödyntäminen pelastustoiminnassa

Tämän opinnäytetyön aiheena oli miehittämättömien ilma-alusten eli RPAS-laitteiden tehokas hyödyntäminen pelastustoiminnassa. Opinnäytetyöni tavoitteena oli edistää RPAS-laitteiden tehokasta käyttöä osana pelastustoimintaa ja sen johtamista sekä tuottaa suosituksia toimintamallin luomiseen tai kehittämiseen. Näiden toimintamallien avulla operointi ja datan tulkinta kyettäisiin toteuttamaan tehokkaasti ja turvallisesti. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa suosituksia, joiden perusteella jo RPAS-toimintansa aloittaneet organisaatiot voivat kehittää toimintamallejaan tehokkaammiksi. Tutkimusongelmaksi oli asetettu, millä edellytyksillä RPAS-laitteesta saadaan paras mahdollinen hyöty pelastustoiminnan johtamisen apuvälineenä. Keskeisimpiä tutkittavia muuttujia olivat pelastuslaitoksien nykyiset toimintamallit. Toimintamallien vaikutusta tehokkuuteen selvitettäessä keskeisimpinä muuttujina olivat hälytysviiveet sekä laitteesta saatavan datan tulkintaan liittyvät tekijät, esimerkiksi se, missä ja kenen toimesta RPAS-laitteesta saatua dataa tulkitaan. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin miehittämättömän ilmailun nykytilaa sekä RPAS-laitteiden vaikutusta tilannetietoisuuteen ja tilannekuvan luomiseen ja täten pelastustoiminnan johtamiseen. Opinnäytetyön selvitys tehtiin määrällisin eli kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Sähköiseen Webropol-kyselyyn vastanneita oli 18 pelastuslaitoksen alueelta. Opinnäytetyössä saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Kyselyllä onnistuttiin selvittämään lähes kaikkien pelastuslaitoksien RPAS-toimintaa. Kyselyssä havaittiin oleellisia tekijöitä, joiden perusteella on tuotettu suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Keskeisimmän suosituksen mukaan RPAS-ryhmän tulisi toimia yhtenä pelastusryhmänä ja tuottaa valmiiksi analysoitua tietoa pelastustoiminnan johtajalle.The aim of this final project was to improve the efficient use of Remotely Piloted Air-craft System (RPAS) devices as a part of a rescue operation and its command as well as to make recommendations for creating or developing an operating model. By means of these operating models, it is possible to conduct the operation and the interpretation of data efficiently and safely. Moreover, the aim was to make recommendations that will allow organizations that have already begun to use RPAS to develop their opera-tion models to become more efficient. The research problem was, under what conditions does the RPAS device provide the best possible benefit as an aid in the command of the rescue operation. The salient variable studied was the current models of operation at rescue departments. When stud-ying the influence of the models of operation on efficiency, the salient variables were alarm delays and factors of interpretation of the data received from the RPAS device, for instance, where and by whom the data provided by the RPAS device is interpreted. For the theoretical framework of the final project, the present state of unmanned avia-tion, the impact of RPAS devices on situational awareness and the creation of the sit-uation picture, and thus the impact for the command of rescue operations were re-viewed. The study was conducted by using quantitative methods. In the electronic Webropol survey, there were respondents from 18 rescue department areas in Finland. The aims set for the final project were achieved. In the survey, it was succeeded to chart the RPAS operations of almost all rescue departments in Finland. Based on the essential factors found in the survey, recommendations are given for developing the use of RPAS devices at rescue operations. In accordance with the recommendation, the RPAS group should work as a single rescue unit and produce completely analysed data for the executive leader of the rescue operation