Tiedonhankinta kaupunkien turvallisuussuunnitelmissa ja turvallisuuskyselyiden hyödyntäminen

Kaupungit laativat turvallisuussuunnitelmia pyrkimyksenään varautua turvallisuuteensa vaikuttaviin uhkiin ja kartoittaakseen turvallisuuden nykyistä tilaa. Asukkailla teetetyillä turvallisuuskyselyillä saadaan hankittua laajempaa tietopohjaa suunnitelmien tueksi ja sellaista tietoa, jota ei muuten saataisi. Turvallisuutta koetaan eri tavoin ja nykyisessä tilanteessa sen merkitys on korostunut. Kaupungit haluavat tietää asukkaidensa kokemaa turvallisuudentunnetta, ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Tämän laadullisen opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä ovat: Mistä tieto turvallisuussuunnitelmiin kerätään? Miten kerättyä tietoa hyödynnetään? Miten asukkailla teetetyt turvallisuuskyselyt näkyvät turvallisuussuunnitelmissa, ja kuinka niitä hyödynnetään? Opinnäytetyön pääasiallisina tietolähteinä on käytetty kaupunkien julkisia turvallisuussuunnitelmia, tutkimuskirjallisuutta ja haastatteluja. Opinnäytetyötä varten haastateltiin sellaisia henkilöitä, joiden voitiin katsoa tuntevan aiheen. Opinnäytetyön tuloksista voidaan havaita, että kaupunkien tiedonhankintaan vaikuttavat erityisesti käytettävissä olevat resurssit. Tietoa hankitaan ensisijaisesti sellaisista lähteistä, joista tietoa on helposti saatavissa, se on hyödynnettävissä, ja tietoa voidaan pitää luotettavana. Myös asiantuntijoita hyödynnetään tiedonhankinnassa paljon. Sen vuoksi erilaisia viranomaisilta saatuja tilastoja käytetään turvallisuussuunnitelmissa yleisesti. Tiedon päätymiseen turvallisuussuunnitelmiin vaikuttavina tekijöinä ovat erityisesti vaikutus kokonaisuuteen ja luotettavuus. Rikoksentorjuntaan liittyvät toimenpiteet valitaan toisenlaisin perustein. Kaupunkien asukkaille teettämiä turvallisuuskyselyitä hyödynnetään kokonaiskuvan luomisessa. Kyselyitä pidetään haastattelujen perusteella hyödyllisenä, ja niistä saadaan paljon tietoa. Turvallisuussuunnitelmiin ne eivät kuitenkaan vaikuta välittömästi. Syynä ovat alhaiset vastausmäärät. Kyselyiden vastausmääriä ei pidetä sillä tavoin riittävinä, että niiden voitaisiin katsoa edustavan kaikkia kuntalaisia. Siksi niiden perusteella ei turvallisuussuunnitelmiin myöskään ole tuotu vastauksista mahdollisesti esiin nousseita ja turvallisuuteen vaikuttavia asioita. Opinnäytetyö ja siitä saadut tulokset tarjoavat paljon mahdollisuuksia jatkotutkimukselle. Erityisesti turvallisuuskyselyiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen olisi aiheena hyödyllinen. Turvallisuuskyselyt tarjoavat paljon mahdollisuuksia ja tietoa, mutta niitä tulisi kyetä hyödyntämään tehokkaammin