Potilasohjaus kroonisen epäspesifin alaselkäkivun hoidossa

Selkäkipu on kansanterveydellisesti merkittävä tekijä ja se aiheuttaa suuret taloudelliset kustannukset yhteiskunnalle. Selkäkipu alentaa yksilön elämänlaatua, heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa merkittäviä määriä työpoissaoloja sekä ennenaikaista eläköitymistä. Suurimman osan, noin 85-90 % kaikista selkäkivuista, on arvioitu olevan kroonisia epäspesifejä alaselkäkipuja. Nykyisen tutkimustiedon pohjalta pystytään erottamaan kroonisen epäspesifin alaselkäkivun hoidon kulmakiviä ja vaikuttavan hoidon periaatteita. Tiedetään myös, että monilla perinteisillä fysioterapian hoitomuodoilla ei ole haluttua vastetta kuntoutuksessa. Suurimpana haasteena näyttäisi olevan olemassa olevan tiedon integroiminen käytännön fysioterapiaan. Oikeanlaisen fysioterapian avulla on mahdollista estää kivun kroonistumista, edistää toimintakykyä ja jopa lopettaa kivun krooninen kierre. Asiakasta tulee opettaa olemaan aktiivinen toimija kuntoutuksessaan. Asiakkaan tulisi oppia ymmärtämään kivun luonne ja mekanismit, käytännössä kipuun vaikuttavat seikat ja kivun kokonaisvaltainen vaikuttavuus biopsykososiaalisesti. Asiakkaalle on myös syytä ohjata kivunhallintamenetelmiä ja kuntotutumista tukevia ajatusmalleja. Työn tavoitteena oli tuoda esiin fysioterapian näkökulmasta tekijöitä, jotka edistävät tai estävät kroonisen epäspesifin alaselkäkipuasiakkaan kuntoutumista. Onnistunut potilasohjaus on yksi tärkeä tekijä tehokkaassa kuntoutusprosessissa. Tarkoituksena oli herättää kiinnostusta aiheeseen ja kannustaa pohtimaan kriittisesti omia ajatus- ja hoitotapoja. Tavoitteena oli myös tuottaa fysioterapeuteille ja fysioterapeuttiopiskelijoille muistilista potilasohjauksen tärkeimmistä sisällöistä. Silloin heillä on paremmat edelly-tykset kroonisten epäspesifien alaselkäkipuasiakkaiden tehokkaaseen kuntouttamiseen. Hoitotulosten parantaminen vaikuttaisi myös yhteiskunnan kustannuksiin alentavasti