Omahoitajan työnkuvan suunnittelu Pohjois- Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän kotihoidon tiimeihin

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden sekä esimiesten näkemyksiä omahoitajuudesta ja siihen liittyvistä kehittämistarpeista, sekä selvittää mahdollisia vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat esteenä omahoitajuuden toteutumiseen. Vastausten pohjalta oli tarkoitus suunnitella ja kehittää omahoitajan työnkuva. Kotihoidon työntekijöille ja esimiehille lähetettiin yhteensä 68 kyselylomaketta. Kyselylomakkeessa oli kahdeksan avointa kysymystä, joista yhdellä kysymyksellä selvitettiin omahoitajuuden kehittämistarpeita. Muilla kysymyksillä selvitettiin omahoitajuuden tämänhetkistä toimivuutta, tavoitetta, omahoitajana toimimiseen saatua perehdytystä sekä niitä töitä, jotka tällä hetkellä kuuluvat omahoitajan työnkuvaan. Yksi kysymys oli tarkoitettu selventämään työntekijöiden näkemystä omahoitajakäsitteestä ja omahoitajuuden nivoutumisesta kokonaisvaltaiseen hoitoon. Lisäksi yhdellä kysymyksellä selvitettiin tiedonkulun ja hoidon jatkuvuuden turvaamista omahoitajan poissaolon aikana. Kyselylomakkeisiin vastasi 28 työntekijää, eli vastausprosentti oli 41. Palautetut kyselylomakkeet analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysilla saatiin muodostettua erilaisia kehittämiseen liittyviä alakategorioita, joita ovat omahoitajuuden vahvistaminen, säännölliset käynnit, vastuu kirjallisista töistä ja tietojen ajantasaisuudesta huolehtiminen. Alakategorioista muodostettiin pääkategoria, joka sisältää edellä mainitut omahoitajuuden kehitettävät osa-alueet. Kiinnittämällä huomiota näihin osa-alueisiin omahoitajuutta voidaan vahvistaa. Tutkimustyön tuloksena selvisi, että omahoitajuutta toteutettiin yksilövastuisen hoitotyön mukaisesti. Omahoitajuus koettiin erilliseksi osa-alueeksi, ei niinkään kuuluvaksi perushoitotyöhön. Omahoitajan roolia tulee vahvistaa arjen työssä, jotta asiakkaan kokonaisvaltainen hoito onnistuu ja työn tärkeys tulee näkyväksi. Omahoitajuuden vahvistamiseen tarvitaan riittäviä resursseja sekä perehdyttämistä. Opinnäytetyön tuloksena saatiin Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän (PoSan) työ-yksiköihin toimintamalli, joka on luotu vahvistamaan omahoitajuutta.The purpose of this thesis was to examine the perceptions of home care nurses and their supervisors on primary nursing and to identify possible factors that can inhibit the implementation of primary nursing in home care. The aim of the study was to plan and to develop primary nursing practice. The questionnaire was sent to 68 home care nurses and their supervisors. There were eight open questions in the questionnaire. One question aimed to determine the possible need of developing the primary nursing practice. Other questions were aimed to determine how workable the current primary nursing practice is, what are its aims and the current training methods, and which tasks are included in the primary nurse job description. One question was intended to clarify how home care nurses saw the concept of primary nursing and the role of the primary nursing as a part of comprehensive health care. In addition, the participants were asked about the means to guarantee the continuity of the care and the flow of information in the absence of the primary nurse. 28 nurses and supervisors responded to the questionnaire. The response rate was 41 per cent. The data was analysed by content analysis. The content analysis showed that developing the primary nursing practice can be divided into four different subcategories: reinforcing the primary nursing relationship, keeping visits regular, taking care of the paper work, and making sure the patient information stays up to date. These four subcategories together contribute to developing the primary nursing practice. By developing each of these subcategories, the primary nursing practice can be reinforced. The study showed that primary nursing was implemented by primary care nursing standards. Primary nursing was seen more as a separate practice than a part of primary care. The role of the primary nurse must be strengthened in order to ensure successful care and to accentuate the importance of the primary nursing practice. Reinforcing the primary nursing practice requires sufficient resources, education and training. This thesis provided a working policy that will help strengthen the primary nursing practice in Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (PoSa)