Lasten ja vanhempien osallistaminen päiväkodin toiminnan suunnitteluun – kasvattaja näkökulma

Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsia ja vanhempia tulee osallistaa toiminnan ja varhaiskasvatuksen suunnitteluun päiväkodissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten toimintakulttuuri on muuttunut Vantaalaisessa varhaiskasvatusyksikössä toiminnan kehittämisen myötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä näkyväksi toimintakulttuurin muutoksen vaikutukset. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli myös, että kyseinen varhaiskasvatusyksikkö voisi hyödyntää tutkimuksen tuloksia osallisuuden kehittämisessä ja osallistamisen tietouden ja käytäntöjen lisäämisessä henkilökunnan kesken. Tutkimuskysymyksiksi muodostuvat: Miten vanhempien ja lasten osallistaminen on muuttanut varhaiskasvatushenkilöstön työtä Vantaalaisessa varhaiskasvatusyksikössä? Onko osallistamisen toimintakulttuuri vakiintunut työntekijöiden kesken? Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena; ensin kyselylomake 14 kasvattajalle ja sitten haastattelu (teemahaastattelu) 7 kasvattajalle. Tutkimusote oli osittain laadullinen, eli kvalitatiivinen ja osittain määrällinen, kvantatiivinen. Tutkimuksessa käytettiin molempia lähestymistapoja, koska ne nähdään toisiaan täydentävinä suuntauksina. Teemahaastattelussa käytiin läpi kyselylomakkeen analysoinnin perusteella esiin nousseita teemoja, joita haluttiin käsitellä tarkemmin. Teemahaastattelun valinta kyselylomakkeen lisäksi tukee tavoitetta saada tietoa kasvatushenkilöstön subjektiivisesta kokemuksesta. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin aiempien tutkimusten lisäksi varhaiskasvatuslakia, varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja lapsen oikeuksien sopimusta. Keskeisiä käsitteitä opinnäytetyössäni ovat osallisuus, kasvatuskumppanuus ja toimintakulttuuri. Osallisuus -käsitteen merkitys oli tutkimukseen osallistuneilla selvä. Vastaajat tiesivät, että heidän tulee varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatuslain mukaan osallistaa vanhempia ja lapsia toiminnan ja varhaiskasvatuksen suunnitteluun. Siihen kuinka usein osallistamista tehdään, vastaajilla oli paljon hajontaa. Aiemmissa tutkimuksissa tuli esille osallistamisen sallivan ilmapiirin tärkeys. Tutkimukseen osallistuneilla oli erilaisia käytäntöjä lasten ja vanhempien osallistamiseen. Osa koki osallistamisen haastavaksi ja työmäärää lisääväksi, osa taas näki työn muuttuneen mielenkiintoisemmaksi osallistamisen myötä. Myös aiemmissa tutkimuksissa osallistaminen nähtiin toisinaan positiivisena ja toisinaan vähemmän positiivisena asiana. Osa vastaajista koki osallistamisen toimintakulttuurin olevan jo vakiintunut käytäntö työyksikössämme ja osa näki siinä olevan vielä harjoiteltavaa.According to the recently revised early childhood education programme, children and parents must be included in the activities and early childhood education planning in day cares. The purpose of this thesis was to describe how the activity culture has changed in a Vantaa early childhood education unit through the development of activities. The objective of the thesis was to present the impact of the changed activity culture. The purpose of this thesis was also to provide results that would support the development of participation and participation awareness and practices among the staff in the unit. The research questions were: How has the participation of parents and children changed early childhood education work in the Vantaa pre-school education unit? Has the culture of participation become commonplace among our employees? A survey was conducted in two stages: first a questionnaire was sent to fourteen teachers and then a thematic interview with seven teachers. The survey sample was partially qualitative and partially quantitative. Both approaches were used as, they were viewed as complementing each other. The purpose of the thematic interviews was to discuss topics, that arose in the questionnaires, that needed discussing in more detail. The selection of the thematic interview participants also supported the objective of the collection of information based on the subjective experiences of the pre-school workers. As a theoretical framework, previous studies were used, as well as the Early Childhood Education Act, principles of the early childhood education programme, and the Convention on the Rights of the Child. The central concepts were participation, education partnership and activity culture. The participants clearly understood the concept of participation. The respondents were aware that, according to the early childhood education programme principles and the early childhood education act, they must include parents and children in the activities and planning of early childhood education. However, how participation was implemented was viewed very differently by the respondents. Previous studies showed the importance of a permissive atmosphere. Based on this research, the participants used various practices to include children and parents. Some saw participation as a challenge and something that increased workload. Others felt that their work was more interesting due to the participation element. Participating in previous studies was also seen as being positive by some and less positive by others. Some participants thought that the culture of participation had already been established in the unit, but some believed it still needed practise