Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lasten laaja-alaisen osaamisen tukemisesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten lasten laaja-alaista osaamista tuetaan varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli saada selville, miten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toiminnalle asettamat tavoitteet toteutuivat Espoon varhaiskasvatuksessa sekä herätellä varhaiskasvattajia pohtimaan ja arvioimaan pedagogisen toiminnan laatua. Opinnäytetyön tietopohja muodostui varhaiskasvatuksesta, valtakunnallisista Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista ja laaja-alaisesta osaamisesta. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää varhaiskasvatuksen opettajaa Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, koska tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien omia näkemyksiä aiheesta. Aineisto analysoitiin teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että Espoon varhaiskasvatus kohtaa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toiminnalle asettamat tavoitteet pääsääntöisesti hyvin. Laajaalaisen osaamisen termi itsessään oli monille haastateltaville hankala määritellä, vaikka toiminta kohtaisikin sen tavoitteet. Kehittämistarvetta tunnistettiin lasten monilukutaidon ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen tukemisessa. Lisäksi lasten kanssa toteutettavaa pedagogista dokumentointia koettiin hyödynnettävän liian vähän. Tulosten analysoinnin jälkeen havaittiin, että varhaiskasvatuksen opettajille tunnistamattomaksi jäivät kehittämistarpeet mm. lasten turvataitojen sekä kulttuurisen osaamisen tukemisessa. Lasten vaikuttamismahdollisuuksissa toiminnan suunnitteluun ja arviointiin ilmeni jonkin verran eroja.The thesis was conducted to study how children’s transversal competence is supported. The aim was to chart how the objectives set for the activities in the National core curriculum for early childhood education and care are met in early childhood education of Espoo, and to encourage early childhood education teachers to think and evaluate the quality of the pedagogical activities. The theoretical basis for the thesis consisted of early childhood education and care, the National core curriculum for early childhood education and care, and transversal competence. The thesis was a qualitative study, with the data collected by theme interviewing seven early childhood education teachers in the Finnish-speaking early childhood education of Espoo. Theme interviewing was chosen as a method because the aim was to study the early childhood education teachers’ own perspectives. The data was analysed with theory directive content analysis. Based on the results of the study it can concluded that the Finnish-speaking early childhood education of Espoo meets the objectives set for the activities in the National core curriculum for early childhood education and care mainly well. The term of transversal competence itself was difficult for many interviewees to define even if the activities met its objectives. Areas of development were recognized in supporting children’s multiliteracy and ICT competences. In addition, it was experienced that pedagogical documentation carried out with children was utilised insufficiently. After analysing it was noticed that areas of development unrecognized by the early childhood education teachers were, for example, supporting children’s safety skills and cultural competence. Some differences occurred in children’s opportunities in influencing the planning and evaluation of the activities