Johtajuusdiskurssit ja toimija-asemat opetusalan keskusteluissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssitutkimuksen mukaisista lähtökohdista lisätä ymmärrystä johtajuusilmiöstä. Tässä tutkimuksessa tarkastelen johtajuutta sosiaalisessa toiminnassa, eteenkin kielen käytössä rakentuvina diskursseina. Johtajuus- ja organisaatiotutkimuksen perinteessä johtajuutta on tyypillisesti tarkasteltu johtajakeskeisesti johtajiin ja heidän toimintaansa keskittymällä. Viime vuosikymmenien aikana toisenlainen tapa tarkastella johtajuutta sosiaalisessa toiminnassa ja suhteissa olemisen prosesseissa on saanut lisää näkyvyyttä tutkijoiden keskuudessa. Niin kutsutun yhteiskuntatieteiden kielellisen käänteen myötä on lisääntynyt myös johtajuuden tarkastelu kielen käytössä rakentuvana ilmiönä. Tässä tutkimuksessa tutkin Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi –Facebook ryhmän keskusteluissa rakentuvia johtajuusdiskursseja. Kiinnitän huomiota siihen, millaisena johtajuus opetus- ja kasvatusalan toimijoiden kielen käytössä näyttäytyy ja millaisia merkityksiä johtajuus keskusteluissa saa. Johtajuusdiskursseissa kehkeytyviä toimija-asemia tarkastelemalla tutkin, millaista määritelmää diskursseissa tuotetaan toimijoista ja heidän toimintansa edellytyksistä, oikeuksista ja velvollisuuksista. Olen analysoinut verkkokeskusteluaineistoni diskurssianalyyttisen orientaation mukaisesti ja tutkimustuloksena esitän seuraavat johtajuusdiskurssit: 1. johtajuus hierarkkisena johtaja-alaissuhteena, 2. johtajuus osallisuutena ja 3. johtajuus pedagogiikan ja liiketoiminta-ajattelun välillä tasapainoiluna. Lisäksi esittelen johtajuusdiskursseissa rakentuvat seuraavat toimija-asemat: ylimyksen asema, uhrin asema, itsenäisen lauman jäsenen asema ja pedagogisen keulahahmon asema. Tutkimustuloksista käy ilmi, että opetus- ja kasvatusalan toimijoiden keskusteluissa johtajuus rakentuu monimuotoisena ja moniäänisenä. Keskusteluissa myös toimijoita ja heidän toimintaansa ehdotetaan ja määritellään monin tavoin. Keskusteluissa kulkee mukana vahva vakiintunut johtajakeskeinen näkökulma johtajuuteen, mikä on ristiriidassa niin opettajien autonomisuuden perinteen, yhdessä toimimisen toiveiden kuin työelämän vaatimusten kanssa. Johtajakeskeisen näkemyksen dominanssista huolimatta myös toisenlaisesta tavasta nähdä johtajuus yhdessä elämisenä on keskusteluissa viitteitä