Maahanmuuttajaäitien kokemukset osallisuudesta pienellä paikkakunnalla

Tutkielmamme tarkoituksena oli kartoittaa maahanmuuttajaäitien kokemuksia osallisuu-destaan pienellä paikkakunnalla sekä selvittää, millaiseen maahanmuuttajille suunnattuun toimintaan äidit olisivat halukkaita osallistumaan. Tutkielmassamme nousee esille myös kotoutumisen vaikutus maahanmuuttajaäitien osallisuuden kokemuksiin. Tutkielmamme on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkielmaa varten haastattelimme seitsemää Pohjois-Pohjanmaan pienellä paikkakunnalla asuvaa maahanmuuttajaäitiä, jotka olivat iältään 25-40 vuotiaita ja olivat asuneet paikkakunnalla alle vuodesta kolmeen vuoteen. Käytimme haastatteluissa tulkkausta, johon saimme rahoituksen Mieli-hank-keelta. Teorialähtöisen sisällön analyysin kautta tarkastelimme äitien osallisuuden koke-muksia sekä yksilötasolla, paikallisella tasolla, että yhteiskunnallisella tasolla, ja pyrimme kuvaamaan ilmiötä äitien omista kokemuksista käsin. Osallisuuden kannalta keskeisiä haastatteluiden kautta esille nousseita teemoja olivat perheen ja äitiyden merkitys, sosi-aaliset suhteet sekä kotoutumisen kokemukset. Tutkimustulostemme mukaan perheellä ja muilla sosiaalisilla suhteilla oli keskeinen rooli osallisuuden kokemusten syntymisessä. Osallisuuden kokemukset eivät pelkistyneet ai-noastaan läheisiin suhteisiin, vaan myös itselle tuntemattomien paikallisten reaktiot vai-kuttivat äitien osallisuuden kokemuksiin joko niitä tukien tai heikentäen. Sosiaalisissa suhteissa korostui erityisesti yksilö- ja paikallisen tason osallisuus, vaikkakin myös yh-teiskunnan tuki näyttäytyi äitien osallisuutta edistävänä tekijänä. Kotoutuminen näyttäy-tyi merkittävässä roolissa äitien osallisuuden kokemuksissa, ja sosiaalisten suhteiden li-säksi etenkin kielen, äitiyden sekä kulttuuristen erojen merkitys korostuivat. Keskeiseksi tekijäksi nousi myös ajan merkitys kotoutumisen ja osallisuuden muodostumisen proses-sissa. Kotoutuminen nähtiinkin osallisuuden kannalta erittäin tärkeäksi asiaksi, ja sillä oli vaikutusta osallisuuden muodostumiseen kaikilla osallisuuden eri tasoilla. Äidit toivoivat heille suunnatulta kotoutumista edistävältä toiminnalta tarkoituksenmukaista tekemistä, kielen oppimista ja vastavuoroista kanssakäymistä suomalaisten ja muiden eri kulttuurien edustajien välillä. Vertaisuuden merkitys korostui, jonka omalta osaltaan voidaan katsoa kertovan halusta kokea tasavertaista osallisuutta muiden paikkakuntalaisten kanssa