Täysi-ikäisen potilaan itsemääräämisoikeus ja sen rajoittamisedellytykset somaattisessa hoidossa

Tutkimuksen tavoite on selvittää täysi-ikäisen potilaan itsemääräämisoikeuden ja sen rajoittamisedellytysten sisältö somaattisessa hoidossa lainopin keinoin. Aiemmin tätä ei sääntelyn puuttuessa juurikaan ole tutkittu, vaan tutkimuksissa on keskitytty selvittämään itsemääräämisoikeutta ja sen rajoittamista lainsäädännössä tarkemmin säänneltyjen potilasryhmien, kuten alaikäisten tai mielenterveyspotilaiden, näkökulmasta. Argumentointimallina tutkimuksessa käytetään intressipunnintamallia. Aluksi määritellään itsemääräämisoikeuden edellytykset, ja suostumus itsemääräämisoikeuden ilmentymänä sekä voimassa olevan oikeuden mukaiset toimintamallit niihin tilanteisiin, kun täysi-ikäinen potilas ei ole kykenevä suostumustaan antamaan. Seuraavaksi määritellään itsemääräämisoikeutta tukevat ja sen rajoittamista puoltavat intressit potilaan, terveydenhuollon ja yhteiskunnan näkökulmasta. Potilaan ja terveydenhuollon kannalta intressit ovat kaksisuuntaisia, toisaalta itsemääräämisoikeutta tukevia ja toisaalta sen rajoittamista puoltavia. Itsemääräämisoikeutta ja sen rajoittamisedellytyksiä taustoitetaan tutkimuksen kannalta keskeisin perus- ja ihmisoikeusnormein, joita ovat elämän, henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden suoja, yksityisyyden suoja sekä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden suoja. Tavallisen lain tasolla tarkastellaan itsemääräämisoikeuden suojaa ja rajoittamisedellytyksiä somaattisessa hoidossa potilaslain ja terveydenhuollon erityislakien osalta. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen nykytilaa somaattisessa hoidossa, erityisesti käytettyjä rajoittamistoimenpiteitä, rajoittamisedellytyksiä ja –olosuhteita, selvitetään empiirisesti eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännön kautta. Systematisointi tehdään perus- ja ihmisoikeuksittain ja rajoitustoimenpiteittäin. Lisäksi rajoittamistoimenpiteitä tarkastellaan paitsi perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytysten, myös rikoslain oikeuttamisperusteiden, hätävarjelun ja pakkotilan, näkökulmasta. Katsaus tulevaan luodaan valmisteilla olevan asiakas- ja potilaslakiluonnoksen täysi-ikäisen potilaan itsemääräämisoikeutta ja sen rajoittamisedellytyksiä somaattisessa hoidossa koskevien säännösluonnosten kautta. Lakiluonnoksella pyritään vahvistamaan itsemääräämisoikeutta mm. määrittelemällä potilaan etu, tukemalla potilaan päätöksentekoa, sääntelemällä yksityiskohtaisesti hoitotahdosta sekä ehdottamalla uusia velvollisuuksia palveluiden järjestäjille ja tuottajille. Rajoittamistoimenpiteiden käytölle säädettäisiin yleiset edellytykset sekä rajoitustoimenpidekohtaiset erityiset edellytykset. Lisäksi rajoitustoimenpiteiden käyttöön liittyen hallintopäätösmenettely tuotaisiin selvästi aiempaa laajemmin terveydenhuoltoon. Nykytilan keskeisimpiä ongelmia ovat sääntelyn puute, potilaan puutteelliset oikeusturvakeinot, puutteelliset potilasasiakirjamerkinnät, puutteet rajoitustoimenpiteiden valvonnassa, sekä välttämättömän terveydenhuollon turvaaminen niissäkin tilanteissa, kun potilas ei kykene tekemään hoitoaan koskevia ratkaisuja tai ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia. Vaikka lakiluonnos pyrkii vastaamaan ja vastaakin nykytilan keskeisimpiin puutteisiin, lakiluonnoksen säännösluonnokset ovat kuitenkin osin epäselviä ja vaikeasti käytäntöön sovellettavia, eivätkä aina täytä perusoikeuksien rajoittamiselta edellytettävää täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimusta. Ongelmia on myös rajoittamistoimenpiteiden käyttöön liittyvissä vastuukysymyksissä sekä terveydenhuollon kustannusten hallinnassa