Etnisten vähemmistöjen ammatillinen identiteetti suomalaisessa työelämässä

Ammatillinen identiteetti on nähty perustavanlaatuisena osana yksilön koko elämänaikaista identiteettikokemusta. Aikaisempi Suomessa toteutettu laadullinen tutkimus ammatillisesta identiteetistä on keskittynyt etenkin tiettyjen ammattikuntien ammatilliseen identiteetin havainnointiin. Niin Suomessa kuin kansainväliselläkin tutkimuskentällä vähemmistö- ja etnisyysnäkökulma ammatillisen identiteetin tutkimuksessa on ollut puutteellista. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan laadullisen menetelmän keinoin etnisten vähemmistöjen ammatillisen identiteetin muotoutumista sekä identiteettityötä yksilöllisten tekijöiden, sosiaalisten tekijöiden ja etnisyyden kautta. Aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, joihin osallistui Suomessa asiantuntijatehtävissä työskenteleviä etnisten vähemmistöjen edustajia. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että etnisten vähemmistöjen yksilöt tekevät identiteettityötään eniten sosiaalisen validoinnin prosessin kautta. Yksilöllisistä tekijöistä myös omat varhaisessa vaiheessa tunnistetut intressit sekä minäpystyvyys ilmensivät omaa ammatillista identiteettiä. Etnisen identiteetin vuoropuhelu ammatillisen identiteetin kanssa näyttäytyi aineistossa joko pääosassa tai sivuosassa. Pidemmän työuran Suomessa tehneet yksilöt eivät käyttäneet etnistä identiteettiään tai kulttuuriarvojaan ensisijaisesti ammatillisen identiteetin neuvottelupuheessa. Etnisten vähemmistöjen yksilöitä ammatillisen identiteetin kehityksessä ovat auttaneet eniten positiivista mentorointia, validointia ja emotionaalista tukea tarjoavat sosiaaliset suhteet. Tutkielman tulokset korostavat etnisyyttä yhtenä ammatillisen identiteetin taustalla piilevistä tekijöistä. Erilaiset etniset identiteetit ja kulttuuriarvot saattavat toimia pohjana ammatillisen identiteetin neuvottelussa. Tulosten pohjalta monimuotoisia identiteettejä omaavien organisaatioiden tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota etenkin eri tasoilta tulevan positiivisen palautteen merkityksestä yksilön ammatilliseen kehitykseen ja identiteettiin