Integrating Assembly Ergonomics in Product Development Process

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia asennusergonomian nykytilaa Sandvik Mining Oy:n Turun tehtaalla sekä muodostaa ohjeistus asennusergonomian huomioimiseksi tuotekehityksessä. Työssä tarkasteltiin kahden Turun tehtaan valmistuksessa olevan lastauskoneen asennusergonomiaa. Tarkoituksena oli tutustua ensin ergonomiaan ja tuotekehitykseen liittyvään perusteoriaan kirjallisuuden avulla sekä aiheita yhdistäviin tutkimustuloksiin artikkelien kautta. Ergonomian merkitys ja tiedostaminen yleisesti on lisääntynyt kohdeyrityksessä, joten lähtökohtana oli halu kiinnittää enemmän huomiota myös asennettavuuteen liittyvään ergonomiaan. Tuotekehityksessä ei myöskään ole aiemmin ollut minkäänlaista kirjallista ohjeistusta asennusergonomian huomioimiseksi. Varsinainen tutkimus aloitettiin muodostamalla kyselylomake asennusergonomiaan liittyvien ongelmien löytämiseksi tuotannosta. Tuloksia kerättiin kyselylomakkeen avulla yhdestä tuotantosolusta ja yhdeltä tuotantolinjalta. Lomakkeilla saatuja tietoja täydennettiin haastattelujen avulla. Kaikki löydetyt ongelmakohdat kuvattiin kirjallisesti työssä ja niistä otettiin mahdollisimman havainnollistavat valokuvat. Neljä ongelmakohtaa käsiteltiin tarkemmin ratkaisujen löytämiseksi. Kaikki ongelmakohdat jaettiin kuuteen eri luokkaan, jotka muodostettiin ongelmien yhteisten piirteiden perusteella. Tämän jälkeen nykytuotekehityksessä työskenteleviä tuoteinsinöörejä haastateltiin. Tarkoituksena oli selvittää tuoteinsinöörien mielipiteitä ja näkemyksiä sekä ohjeen muodosta että ohjeessa huomioitavista asioista. Ohjeistus kehitettiin lopulta etsimällä yhteisiä syitä luokitelluille ongelmille ja ottamalla huomioon tuoteinsinöörien kommentit ja mielipiteet. Tulosten perusteella tarkastelluissa lastauskoneissa on runsaasti asennusergonomiaan liittyviä ongelmia. Ongelmista ei kuitenkaan tule tietoa tuotekehitykselle asti ennen kuin asennus on käytännössä mahdotonta. Ongelmien keräämiseksi on kehitettävä toimiva järjestelmä ja tiedonkulkua on tehostettava sekä tuotannon ja tuotekehityksen että myös tuotekehityksen ja tuotannonsuunnittelun välillä. Tämän tutkimuksen tuloksena saatu ohjeistus on otettava käyttöön tuotekehityksessä ja ohjeistuksen toimivuutta ja hyödyllisyyttä on tarkasteltava. Jos ohjeistus on epäkäytännöllinen tai se on muuten hankalasti hyödynnettävissä, sitä on kehitettävä toimivammaksi. Tässä työssä saatuja tuloksia on syytä hyödyntää myös muuten tuotekehityksessä, ja löydetyt ongelmakohdat on pyrittävä korjaamaan