Measuring the performance of a Construction Project Using Interactive Capability Maturity Model

Capability Maturity Model on ohjelmistokehityksessä yleisesti käytetty kypsyysmalli, jonka avulla organisaatiot pystyvät kehittämään ohjelmistotuotannon prosesseja. Menetelmää on ohjelmistotuotannon lisäksi käytetty useilla teollisuuden aloilla, joissa sen on osoitettu tehostavan toimintaprosesseja parantamalle työn tehokkuutta ja kannattavuutta. Jatkokehitetty Interactive Capability Maturity Model on osa yhdysvaltalaista National Building Information Standard-kokoelmaa. Tässä tutkimuksessa valittua menetelmää hyödynnetään suomalaisen rakennushankkeen tietomallityöskentelyn arvioinnissa. Tavoitteena on mitata ja kehittää tutkimuskohteen projektinjohtourakoitsijan tietomallityöskentelyä sekä arvioida käytetyn menetelmän soveltuvuutta suomalaisten rakennushankkeiden arviointiin. Tutkimuksessa perehdytään käytettyyn menetelmään ja sen sisältämiin arviointikriteereihin kirjallisuustutkielman muodossa sekä avataan arviointikriteerien sisältämiä käsitteitä. Haastattelemalla hankkein tietomallityöskentelyssä mukana olleita projektinjohtourakoitsijan toimihenkilöitä kerätään tietoa tietomallin käytöstä sekä suoritetaan haastateltavien toimesta hankearviointi menetelmän suorituskykykategorioiden mukaisesti. Tulosten pohjalta esitetään kehitettäviä osa-alueita ja arvioidaan menetelmän tuloksia suhteessa koettuun suorituskykyyn. Tutkimuskohde koostui kahdesta työmaasta, joiden välillä suunnittelu-, projektinjohto- ja valvontaorganisaatiot olivat samoja. Vähäisten tietomallityöskentelyyn vaikuttavien eroavaisuuksien ansiosta kohteita pystyttiin arvioimaan yhtenä kokonaisuutena. Menetelmän tulokset esittivät tutkittavien kohteiden tietomallityöskentelyn suorituskyvyn ja osoittivat kategoriakohtaisesti sen vahvuudet sekä heikkoudet. Tulosten avulla pystyttiin tunnistamaan sellaisia tekijöitä, joiden tärkeyttä tietomallityöskentelylle ei ollut aikaisemmin täysin tunnistettu. Tulosten koettiin olevan koettua suorituskykyä vastaavia ja menetelmän nähtiin kuvaavan laaja-alaisesti tietomallityöskentelyn eri osa-alueita. Menetelmän esittämät kehitysehdotukset vastasivat osin jo etukäteen tehtyjä toimenpiteitä, mikä yhdessä tulosten ja kokemusten samankaltaisuuden kanssa lisäsi organisaation luottamusta esitettyihin tuloksiin. Tutkimuksessa luotiin myös prosessikaavio, jonka avulla tutkittiin havaittujen tietomallitoimintojen laatua ja laajuutta hankkeissa. Menetelmän avulla pystyttiin saamaan uutta tietoa tutkittavien hankkeiden tietomallityöskentelystä ja -toiminnoista. Tulosten pohjalta käynnistettiin kehitystoimenpiteitä, joita tullaan tarkastelemaan uudelleen tulevaisuudessa. Menetelmää voidaan tutkimuksen valossa menestyksekkäästi hyödyntää suomalaisessa rakentamisessa, mutta menetelmän käyttö edellyttää laajaa perehtymistä kategorioiden sisältöön ennen suorituskyvyn arviointia.Capability Maturity Model is commonly used in software development, where it helps organizations to develop software production processes. The model has since been engineered successfully to a number of industries where its use has been shown to enhance operational processes by improving work efficiency and profitability. One such application is the Interactive Capability Maturity Model, which is a part of the US National Building Information Standard. In this study, the interactive capability maturity model is utilized in the assessment of a Finnish BIM construction project. The primary goal is to track and develop the BIM operations of a Construction Management organization. Secondary focus is on assessing the suitability of the model in evaluating Finnish construction projects. A literature study is conducted in order to evaluate the model and its evaluation criteria for performance assessment. Those criteria not commonly used in the industry are explored to allow for the evaluation of projects. Information concerning the projects is collected from the Field Construction Management staff performing BIM functions in the project. Interviewee’s conduct maturity evaluation with the model using their own personal insight. Results obtained present the overall performance through maturity categories demonstrating the level of functionality in vital areas of BIM efficiency. These are used to highlight categories which perform poorly compared to the overall performance, and suggest development procedures to be used in future projects. Area of study consisted of two construction sites where the design, project management and surveillance organizations were near identical. Minute differences between the projects allowed the performance evaluation to be conducted as an entity. Additionally a flowchart depicting the quality and the extent of studied BIM functions was constructed. The results present the BIM performance of studied projects and demonstrate its categorical strengths and weaknesses. Results enabled identifying factors with previously unrecognized importance to overall BIM performance. The results were thought of as equivalent between the measured and felt performance of the studied projects, and depicted it with wide length. The improvement suggestions given by the model were similar to those already laid down in new projects, which together with the overall similarity of measured and felt performance gave confidence in the received results. The model gave new light to the BIM performance in the studied projects and led to a start of new development steps in studied Construction Management functions. The effectiveness of these steps is to be evaluated in the next projects using similar principles. The model was perceived to be capable in evaluating Finnish BIM projects. In the light of the results the model can be successfully utilized in Finnish construction, but its usage requires extensive familiarization with the evaluation content within the model