Sosiaalinen jännittäminen teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa

Teknologiavälitteinen viestintä on jo lähes ubiikkia, eli kaikkialla läsnä olevaa mobiililaitteiden ja internetin yleistymisen myötä. Osa ihmisistä jännittää erilaisia viestintätilanteita, ja se hankaloittaa sosiaalisissa tilanteissa olemista ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Esimerkiksi ujous vaikuttaa erityisesti kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, mutta miten teknologia vaikuttaa sosiaalisen jännittämisen kokemiseen, ja ylipäätään voidaanko jännittäjiä huomioida teknologisia viestintäpalveluja suunnitellessa? Sosiaaliseen jännittämiseen luetaan tässä kontekstissa ujous ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Ne ovat yleismaailmallisia ilmiöitä, mutta niiden laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Sekä ujous että sosiaalisten tilanteiden pelko ilmenevät pääosin jännityksen ja ahdistuksen kokemuksina sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalisten tilanteiden pelko on niin rajoittavaa ja haitallista että se luokitellaan psykiatriseksi häiriöksi, kun taas ujous voidaan lukea temperamenttipiirteeksi. Hankala tekijä jännittäjien huomioimisessa on oireiden vaihtelun laajuus, sekä tutkimuksessa erityisesti määrittelyn hankaluus. Viestintä teknologian välityksellä on melko samanlaista kuin vuorovaikutus muutoin, ja internetissä voi muodostua niin kahdenvälistä viestintää kuin yhteisöjäkin. Toisaalta viestintä on pohjautunut pitkään tekstimuotoisuuteen, jolloin viestinnästä puuttuvat erilaiset viestijöiden nonverbaaliset eleet, kuten ilmeet, eleet ja tunnereaktiot. Työn empiirinen osuus tehtiin internet-kyselynä kartoittaen sosiaalisten jännittäjien teknologian käyttöä kvalitatiivisena tutkimuksena. Tarkoituksena oli kartoittaa teknologian roolia kohderyhmän viestinnässä, eli mitkä ovat positiivisia ja negatiivisia ominaisuuksia erilaisissa viestintäpalveluissa, ja edelleen kuinka teknologialla voitaisiin helpottaa vuorovaikutusta. Kyselyn vastaukset analysoitiin teemoittelumenetelmällä. Kyselytutkimuksen perusteella teknologialla on oleellinen vuorovaikutusta tukeva rooli, mutta siihen ei nojauduta täysin. Tulokset vahvistavat myös aiempaa tutkimusta siitä, että asynkroninen tekstimuotoinen kommunikointi on sosiaalisesti jännittäville helpompaa. Tällä hetkellä teknologian helpottava vaikutus pohjautuu erityisesti kasvottomuuteen, joka piilottaa jännitysoireita muilta