Sustainability Considerations for Remediation of Contaminated Soil

Suomessa tehdään pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostus- ja muita riskinhallintatoimia noin 250–300 alueelle vuosittain. Kiireellisimpien riskikohteiden tunnistaminen, tutkiminen ja kunnostaminen on vuonna 2015 valmistuneessa Valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiassa määritelty osaksi Valtakunnallista pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelmaa. Ohjelman avulla on tarkoitus tunnistaa ja priorisoida kohteet sekä suunnata voimavarat kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti kansallisella tasolla. Yleisin kunnostusmenetelmä on pilaantuneen maan poisto kaivamalla ja korvaaminen puhtailla maa-aineksilla. Kaivu, neitseellisen maan otto ja niihin liittyvät kuljetukset kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja sekä aiheuttavat kasvihuonepäästöjä. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia on vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia ja ne viedään yleensä kaatopaikoille. Niitä ei juuri puhdisteta tai palauteta kiertoon. Diplomityössä perehdyttiin kestävyyden huomioon ottamiseen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostustoiminnassa käyttäen esimerkkeinä Valtakunnallista pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelmaa sekä Tampereella sijaitsevan Ranta-Tampellan asuinalueen pilaantuneen maaperän sekä pohjaveden riskinarviointia ja riskinhallintasuunnitelmaa. Kestävyys rajattiin koskemaan ympäristö-, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä. Ranta-Tampellan osalta haitta-aineista tarkasteltiin kohteesta tutkittuja kloorattuja liuottimia. Työssä tehtiin tutkimusperustaisesti kestävyystarkastelu Valtakunnalliseen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelmaan. Tavoitteena oli löytää tietoa, jonka avulla jo olemassa olevia käytänteitä voidaan kehittää. Työ toteutettiin käyttäen kvalitatiivista toimintatutkimusta. Työssä tuodaan kestävyysnäkökohdat mukaan pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaa koskevaan päätöksentekoon ja kannustetaan kestävyyttä koskevien ratkaisujen dokumentointiin. Työn konkreettisena toimenpiteenä ja jatkotutkimusaiheena ehdotetaan asiantuntijaryhmässä laadittavaa kysymyslistaa, joka sisältäisi kysymyksiä pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostustoiminnan kestävyysnäkökohdista. Lista on tarkoitettu jaettavaksi riskinarviointi- ja kunnostushankkeen osapuolille. Tärkeimpiä lähtökohtia kestävän riskinhallinnan tavoitteiden saavuttamisessa on, että kunnostushankkeisiin osallistuvat sidosryhmät sitoutuvat tavoitteisiin ja pyrkivät omalta osaltaan edistämään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Kestävyyden arviointi tulisi sisällyttää päätöksentekoprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin se mahdollistaa parhaat edellytykset luonnonvarojen kestävälle käytölle ja lisäksi toiminnan kustannustehokkuus lisääntyy.Around 250–300 contaminated sites are annually remediated in Finland. The National Investigation and Remediation Programme for Contaminated Sites recognizes urgent high-risk sites, prioritizes them and carries out their research and remediation. Most of the sites use excavation and landfill deployment as a remediation method. This means 1.5 million tons of excavated soil annually. The excavated soil is replaced with virgin soil. Excavation, digging of virgin soil and soil transportations cause greenhouse gas emissions and consume energy and natural resources. The excavated soil is rarely purified and recycled. This study examines sustainability with respect to research and remediation of contaminated soil. The National Investigation and Remediation Programme for Contaminated Sites and the risk assessment and risk management of the residential area Ranta-Tampella, which is in Tampere, Finland are used as examples. This study includes environmental, economic and social parameters of sustainability as well as a study on the chlorinated solvents in the soil and groundwater from the site Ranta-Tampella that have been examined and analyzed. The objective of this thesis was to make a research based sustainability examination on the National Investigation and Remediation Programme for Contaminated Sites. The sustainability examination was approached by action research. This approach enables to influence and improve practices that already exist. This thesis introduces sustainability considerations for decision-making processes relative to risk management of contaminated soil and promotes documentation of sustainability assessments. As a concrete proposal for action and further research, this study suggests a questionnaire prepared by a group of experts concerning sustainability aspects of research and remediation of contaminated soil. The questionnaire should be distributed to parties involved in risk assessment and remediation. The commitment of the stakeholders has a crucial role when trying to achieve sustainable risk management. Sustainability assessment should be included in decision making as early as possible to ensure the best possibilities for sustainable use of natural resources and to enhance cost-efficiency