Improving the network efficiency in a district heating network

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia mistä osatekijöistä verkkojen A ja B verkostohyötysuhde koostuu. Kun verkostohyötysuhteen osatekijät oli selvitetty, etsittiin keinoja niiden vaikutuksen minimoimiseksi, tai mahdollisesti poistamiseksi, verkostohäviöiden pienentämiseksi. Lopuksi ehdotettiin tutkimuksen pohjalta kehitysehdotuksia verkostohäviön pienentämiseksi teknistaloudellisesta näkökulmasta. Kehitysehdotukset listattiin järjestykseen, jossa niiden toteuttaminen on järkevintä verkostohyötysuhteen näkökulmasta, taloudellisesti ja teknisesti. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan: myyntimittauspisteiden mittausvirheisiin ja lämpöhäviöihin, ostomittauspisteiden mittausvirheisiin ja lämpöhäviöihin sekä verkosto-osan lämpöhäviöihin. Tutkimuksessa osto- ja myyntimittauspisteiden mittausvirheiden vaikutuksen kohdistaminen verkostohäviöihin osoittautui ainakin tuoreimpien mittaustulosten osalta epätarkaksi. Tämä johtui tuoreimpien tarkastusmittausten tulosten epäselvyyksistä, jolloin mittaustuloksia ei voida pitää täysin luotettavina. Myös myyntimittauspisteiden tarkastusmittausten pieni otanta suhteessa verkon asiakaskuntaan, verkossa A noin 1,4 % ja verkossa B 1,0 % asiakaskunnasta, tarkoittaa tulosten kannalta suurta epävarmuutta, jos mittaustuloksia yleistetään tilanteeksi koko verkon tasolla. Osto- ja myyntimittauspisteiden mittausvirheillä on tulosten perusteella merkittävä vaikutus verkkojen verkostohäviöön. Verkosto-osien lämpöhäviö koostuu useasta osatekijästä. Tutkimuksessa löydettiin erityisesti verkon A osalta useita pieniä osatekijöitä, joiden vaikutuksia verkon lämpöhäviöön pystytään minimoimaan suhteellisen yksinkertaisten ja halpojen toimenpiteiden avulla. Kummankin verkon osalta suurin verkkojen lämpöhäviön osatekijä oli odotetusti putkiston lämpöhäviö. Verrattaessa verkkojen verkostohyötysuhteita muihin verkkoihin, kummankin verkon osalta suurin selittävä tekijä eroavaisuuksiin oli luonnolliset syyt eli alhainen lämpöenergian kulutus ja alhainen suurin lämpöteho suhteessa verkon pituuteen. Nämä tekijät eivät kuitenkaan yksistään selitä alhaisia verkostohyötysuhteita. Erityisesti verkon A hyötysuhde on selvästi alhaisempi kuin oletettavasti pitäisi olla ja verkon B hyötysuhde hivenen alhaisempi kuin oletettavasti pitäisi olla