Factors affecting passener rail demand

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Suomen rautateiden henkilöliikenteen nykytilaa ja arvioida rautateiden henkilöliikenteen kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään eri kotimaisten toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa rautateiden henkilöliikenteen kysyntään. Tutkimuksessa on myös ulkomaisia esimerkkejä ja kokemuksia rautatieliikenteen kilpailukyvystä. Kaukoliikenne on tällä hetkellä muuttuvassa tilassa ja rautateiden henkilöliikenteen kilpailukyvyn tarkastelu on erittäin ajankohtaista. Rautatieliikenne on perinteinen ja yhteiskunnalle tärkeä liikkumismuoto. Suurimmat kehitykset kaukoliikenteessä ovat olleet rataverkon kehittäminen ja sähköistykset sekä junakaluston ja tarjonnan parantuminen. Näillä kaikilla toimenpiteillä on ollut kysyntää lisäävä vaikutus. Lähiliikenteessä on rakennettu kaupunkiratoja, uusittu junakalustoa ja tehty selkeitä lähijunaliikennettä edistäviä liikennepoliittisia toimia, joiden ansiosta matkustajamäärät ovat nousseet. Lisäksi pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvu on lisännyt lähijunaliikenteen kysyntää. Eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan vaikuttaa rautateiden henkilöliikenteen kysyntään. Euroopan unionin linjaus, jossa maanteiltä ohjataan matkustajia raiteille, vaikuttaa myös Suomen liikennepolitiikkaan. Suomen liikennepoliittista työtä ja ohjausta tekee Liikenne- ja viestintäministeriö, joka on myös ostokaukoliikenteen ja vyöhykelähiliikenteen tilaaja. Liikennevirasto vaikuttaa kysyntään radan haltijana, kunnossapitäjänä sekä kehittäjänä. Maakuntaliitot ohjaavat maankäyttöä keskittäen ja tiivistäen, jonka kaupungit ja kunnat toteuttavat. Kaupungeille kuuluvat myös asemille johtavat kadut, jotka vaikuttavat liityntään. Helsingin seudun liikenne pääkaupunkiseudun tilaaja/tuottajana on strategiassaan määritellyt lähijunaliikenteensä joukkoliikenteen runkoverkoksi. VR Suomen tämän hetkisenä ainoana liikennöitsijänä operoi junaliikennettä, tekee aikatauluja, vastaa omista hinnoistaan ja kehittää junaliikennettä monin eri tavoin. Suomen kattavan rataverkon hyödyntäminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä, jotta rautateiden henkilöliikenteestä saadaan kilpailukykyinen ja houkutteleva liikkumismuoto