Advantages and challenges of collaborative delivery methods in construction management

Rakennushankkeissa osapuolten velvollisuudet ja vastuut määräytyvät sen mukaan, mitä toteutusmuotoa hankkeessa on päätetty käyttää. Rakennuttaja, eli usein hankkeen tilaaja määrittää käytettävän toteutusmuodon ja lisäksi johtaa ja valvoo hanketta joko itse tai ulkoistetun palvelun avulla. Perinteiset sopimusmallit pitävät sisällään voimakasta vastakkainasettelua, eikä osapuolten ole niiden puitteissa taloudellisesti kannattavaa ajatella muiden, kuin itsensä etua. Tästä aiheutuu hankkeisiin konflikteja ja epäsopua, joka puolestaan syö hankkeiden tehokkuutta. Yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen perusajatuksena on, että hankkeen etu tulisi olla kaikkien osapuolten etu ja hankkeen kokonaisvaltainen onnistuminen kaikkien osapuolten keskeinen päämäärä. Yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen ollessa melko tuore ilmiö Suomessa, on toteutusmuotoja kehittynyt useita erilaisia. Tässä tutkimuksessa perehdyttiin kotimaisilla markkinoilla käytettyihin yhteistoiminnallisiin toteutusmuotoihin ja niissä syntyneisiin kokemuksiin. Käytettyjen mallien ja niihin pohjautuvien kokemusten avulla luotiin kuvaus uudenlaisesta toteutusmuodosta, joka pyrkii huomioimaan erityisesti haastattelututkimuksessa esiin nousseen palautteen sekä kehitysideat koskien kutakin tutkimuksessa käsiteltävää toteutusmuotoa. Käsiteltäviksi toteutusmuodoiksi valittiin Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, Citycon Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen käyttämät toteutusmuodot. Näiden toteutusmuotojen lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin projektiallianssiin, jonka tarkoituksena oli edustaa vahvasti yhteistoiminnallisuuteen perustuvaa toteutustapaa. Haastattelututkimuksessa haastateltiin henkilöitä, joilla oli kokemusta jostain tutkimuksessa käsiteltävästä toteutustavasta. Haastateltaviksi valittiin kustakin toteutustavasta tilaajan edustaja, rakennuttajakonsultti sekä urakoitsijan edustaja. Poikkeuksena tähän oli projektiallianssi, jossa haastattelu toteutettiin yhdelle, mallin hyvin tuntevalle asiantuntijalle. Haastatteluiden perusteella huomattiin, että yhteistoiminnalliseen toimintaan pääsemiseksi, tulee toteutusmuodon ennen kaikkea ohjata osapuolten tavoitteet samansuuntaisiksi. Lisäksi keskeisessä roolissa ovat osapuolten onnistunut sitouttaminen ja osallistaminen hankkeeseen, avoimen ja rehellisen tiedonkulun mahdollistaminen, hyvän ryhmän ohjauksen toteutuminen, onnistunut tavoitteiden asetanta sekä onnistuneet avainhenkilövalinnat. Hankkeen johtaja, eli usein tilaajan palkkaama rakennuttajakonsultti, on yhteistoiminnallisissa hankkeissa hankkeen johtamisen avainhenkilö, sillä hän vastaa hankkeen ihmisten ja asioiden johtamisesta ja on täten suuressa roolissa hankkeen yhteishengen luomisessa. Tutkimuksessa luotua periaatekuvausta voidaan hyödyntää rakennushankkeiden toteutuksessa kotimaisissa rakennushankkeissa