Suomalaisten yritysten näkökulmia tuotenimien kääntämiseen saksankielisillä markkinoilla

Vaikka kansainvälisen kauppa on viime vuosikymmenten aikana kasvanut merkittävästi ja yritykset näkevät tuotenimet erittäin tärkeinä, on tuotenimien kääntämistä tutkittu erittäin vähän varsinkin Kiinan ja länsimaiden välisen kaupan ulkopuolella. Saksa on Suomelle erittäin tärkeä vientialue (DFHK 2017, Leino & Rajaniemi 2018) ja siksi tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kääntävätkö suomalaiset elintarvikkeita saksankieliselle alueelle vievät yritykset tuotteidensa nimiä saksaksi. Tämän lisäksi halutaan tutkia, miksi yritykset päättävät kääntää tai jättää nimet kääntämättä ja kuinka tärkeänä tuotenimien kääntämistä kieliparissa suomi–saksa pidetään. Tutkimusta tukevaa teoriataustaa on kerätty monelta eri tieteenalalta, muun muassa nimistöntutkimuksesta, markkinoinnista, kielitieteestä, juridiikasta ja käännöstieteestä. Tuotenimien kääntämisessä on otettava huomioon niin yrityksen kuin kuluttajankin näkökulmat, ja lisäksi esimerkiksi nimien rekisteröintiä säätelevä lainsäädäntö vaihtelee maiden välillä. Tutkimusaineisto muodostuu yrityksille lähetetyn kyselytutkimuksen vastauksista, joita saatiin yhteensä yhdeksän. Vastaajista viisi kääntää tuotenimensä, kolme jättää nimet kääntämättä ja yksi ilmoitti kääntävänsä osan tuotenimistään. Ensin yritysten vastauksia tarkastellaan taustatietojen valossa, jonka jälkeen tarkastellaan tuotenimiä kääntäviä ja vain yhtä nimeä käyttäviä yrityksiä omina ryhminään. Lopuksi löydökset yhdistetään ja kaikkien yritysten vastauksia verrataan keskenään. Yritysten vastauksista selvisi, että merkittävimpänä tekijänä käännöspäätöksessä on se, kuinka tärkeänä vientialueena yritys näkee saksankieliset markkinat. Tuotenimien kääntämistä pidettiin tärkeänä, ja myös tuotenimet kääntämättä jättävät yritykset pitivät kääntämistä ainakin joissakin tilanteissa hyvänä ratkaisuna. Aiheesta on kuitenkin syytä tehdä vielä lisää tutkimusta