Lähisuhdeväkivallan sovittelun ammattihenkilöstön käsityksiä edellytysten selvittämisen kriteereistä

Tämän Pro Gradu- tutkielman tarkoitus on tutkia lähisuhdeväkivallan sovittelun ammattilaisten käsityksiä edellytysten selvittämisen kriteeristöstä ja kriteerien vaikutusta päätöksentekoon. Tutkimukseen osallistui lähisuhdeväkivallan parissa työskenteleviä henkilöitä kahdestatoista eri sovittelutoimistosta. Aineiston keruutapa oli strukturoimaton ryhmäkeskustelu, jonka taltioin matkapuhelimeni nauhurilla. Tutkimuksen teoreettinen tausta koostuu seuraavista elementeistä: lähisuhdeväkivalta, sukupuolittunut väkivaltaa, restoratiivinen oikeus, sovitteluprosessi ja harkittu päätöksenteko. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, teoreettisena viitekehyksenä toimii fenomenografia ja aineisto on analysoitu teorian ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin yhdistelmällä. Tutkimustuloksissa on nostettu esiin neljä määrällisesti eniten keskustelussa toistunutta edellytysten selvittämisen kriteeriä. Kriteerien alle on kerätty erilaisia teemoja, joita keskustelussa tuli esiin. Kriteerejä oli kokonaisuudessaan neljä kappaletta, jotka ovat: Vapaaehtoisuus, väkivallan toistuvuus, epäillyn vastuunotto ja sovittelun tarkoituksenmukaisuus ja uhrin voimavarat. Jokainen kriteeri piti sisällään runsasta keskustelua, mutta yhteneväistä linjaa käsityksistä ja kriteerien sisällön vaikutuksesta päätöksentekoon oli mahdotonta muodostaa. Käsitykset asioista oli hyvin perusteltuja, mutta keskenään todella erilaisia. Tämä kuvastaa aiheen vaikeutta, yhteneväisten ohjeiden puutetta ja harkinnan tarvetta kyseisen kontekstin päätöksenteossa