Pakolaistaustaisten naisten käsityksiä ja kokemuksia osallisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia pakolaistaustaisten naisten käsityksiä ja kokemuksia osallisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Toiseksi tämä tutkielma etsii vastauksia siihen, miten pakolaistaustaisten naisten osallisuutta voitaisiin edistää suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen toteutuksessa on hyödynnetty feminististä lähestymistapaa. Kokemuksia ja käsityksiä osallisuudesta on tarkasteltu jälkikolonialistista näkökulmaa hyödyntäen. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkielman aineisto muodostuu kolmesta yksilöhaastattelusta ja yhdestä ryhmäkeskustelusta. Aineisto on koottu kolmesta keskisuuresta suomalaisesta kaupungista. Tutkielmaan osallistuneet henkilöt ovat kotoisin Afganistanista, Iranista ja Somaliasta. Yksilöhaastattelut toteutettiin suomen kielellä ja ryhmäkeskustelussa oli tulkki kääntämässä suurimman osan keskustelusta. Tutkimus sijoittuu osallisuuden poliittisuuden ja kokemuksellisuuden välimaastoon. Tutkimukseen osallistuneet käsittivät osallisuuden mahdollistuvan hyväksyvässä ja yhdenvertaisuuteen perustuvassa yhteiskunnassa, jossa erilaiset toimijat toimivat yhdessä kulttuurisista eroista huolimatta. Suomalainen lainsäädäntö mahdollisti oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin, jonka johdosta he kokivat olevansa hyväksyttyjä suomalaisessa yhteiskunnassa. Turvallisuus ja sukupuolten tasa-arvo nähtiin osallistumisen ehtona, ja tutkimukseen osallistuneet usein vertailivat Suomen tilannetta oman lähtömaan tilanteeseen. Tutkimukseen osallistuneet käsittivät, että kotoutumista edistävät yhteiskunnan tarjoamat koulutus- ja työmahdollisuudet. Työnteon ja itsensä kehittämisen merkitys painottui yksilöhaastatteluissa, kun taas ryhmäkeskustelussa korostettiin yhdenvertaisia oikeuksia ja mahdollisuutta toteuttaa omaa kulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutumisen nähtiin onnistuvan, kun ihminen luo suhteita toisiin ihmisiin ja paikkaan. Tutkimukseen osallistuneet korostivat erilaisten sosiaalisten verkostojen merkitystä kotoutumisen aikana. Erilaiset yhteisöt, kuten yhdistykset, kohtaamispaikat ja asuinalueet toivat yhteisöllisyyden tunnetta yksilökeskeisessä yhteiskunnassa. Tutkimukseen osallistuneet puhuivat kuitenkin hyväksyvästä ilmapiiristä yhteiskunnassa ristiriitaisin sävyin. Toisaalta he kokivat olevansa suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, mutta rakenteellinen rasismi ja jokapäiväiseen elämään liittyvät rasistiset kokemukset heikensivät osallisuuden ja kuuluvuuden tunnetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Naiset nostivat esille suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyviä rakenteellisia tekijöitä, kuten luku- ja kirjoitustaidon välttämättömyyden työmarkkinoilla ja kotona lasten kanssa oleville vanhemmille suunnattujen palveluiden vähyyden, jotka hidastivat kotoutumista. Yksilöhaastatteluihin osallistuneet kyseenalaistivat myös kulttuurisia käytänteitä, mutta kulttuurista pääosin puhuttiin yksittäisten perheiden kulttuurina. Valtaosa tutkimuksista keskittyy pelkästään maahanmuuttajanaisten marginalisaatioon suomalaisessa yhteiskunnassa. Jatkossa yhteiskunnallisen tutkimuksen kentällä tulisi kiinnittää huomiota maahanmuuttajanaisten toimijuuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin pakolaistaustaisten naisten kotoutumiseen liittyvää erityistä tietoa tarvitaan, sillä he ovat joutuneet lähtemään omasta kotimaastaan pakon edestä, joka asettaa heidät usein valmiiksi haastavampaan tilanteeseen uuteen yhteiskuntaan asettumisessa kuin työn perässä maahan muuttaneet. Tutkielmaani osallistuneet henkilöt nostivat esille, kuinka monet rakenteelliset ongelmat suomalaisessa yhteiskunnassa koskettavat kaikkia Suomessa asuvia naisia. ABSTRACT This thesis explores the views and experiences of refugee background women regarding inclusion in the Finnish society. In addition, this study explores the ways in which inclusion could be enhanced especially in the case of refugee background women. Views and experiences of inclusion and participation are analysed and explored through the framework of post colonialism. The data is analysed with theory-driven content analysis and the orientation of this thesis is based on feminist research. The data consists of three individual interviews and one focus group interview. The data is collected from three cities in Finland and the women who participated in the study are refugee background immigrant women originated from Afghanistan, Iran and Somalia. Individual interviews were held in Finnish and the data of the focus group interview was collected with the help of an interpreter because of language barriers. In this study I discuss about the experiences and politics of inclusion. The results indicate that the general acceptance in society, in which different cultures and ways of being are accepted, has an impact on the experience of inclusion. Finnish legislation regarding minorities’ rights for their own language, culture and religion are described as being supportive, but the acceptance of different cultures and religions from the majority Finns was seen as being insufficient in many of the women’s lives. Insufficiency could be seen as resulting in institutional and everyday racism, which weakened the sense of belonging in the Finnish society. The participants discussed the structural problems that made it difficult for some women to participate in the society, for example the demand for reading and writing skills along with the scarcity of language courses for women with small children. During the individual interviews, participants problematized cultural practices that kept women in the private sphere; hence the emphasis was on the structural issues that made it hard for some women to act in the public sphere. In the focus group participants emphasised on their right for their own culture and language as being an important factor for their sense of belonging. In the individual interviews, however, participants gave greater meaning to education and work life and in this way also positioned themselves to the western understanding of self-development and work. The participants emphasised the importance of safe environment, equality, freedom of movement and meaningful relationships in the process of integration. Instead of focusing to the marginalisation and differences, the focus of the upcoming research concerning immigrant women should be on the multiple ways immigrant women participate in the public sphere. Especially during the focus group interview, the participants felt that the differences between immigrant women and the natives should not be drawn in every case, because it ignores the structural issues that all women face in the Finnish society. However, there is a need for knowledge of the integration process and experiences of inclusion of refugee background immigrant women, since forced migration in many cases impacts the adjustment to the new society