Informaatioarkkitehtuuri akateemisen verkkosivuston käytettävyyden perustana

Tässä tutkimuksessa perehdyttiin akateemisen verkkosivuston informaatioarkkitehtuurin peruskom-ponentteihin ja niiden vaikutukseen sivuston käytettävyydelle. Informaatioarkkitehtuurin peruskom-ponentteja ovat alan tunnetun perusteoksen mukaan verkkosivuston organisointi-, navigointi-, nimeämis- ja hakujärjestelmät. Informaatioarkkitehtuuri ei ole käsitteenä yksiselitteinen, vaan sille on löydettävissä useita eri määritelmiä. Verkkosivustoilla informaatioarkkitehtuurin pyrkimyksenä on kuitenkin saattaa sivuston informaatiosisällöt mahdollisimman helposti saavutettaviksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, kuinka hyvin Tampereen yliopiston verkkosivuston (www.uta.fi) informaatioarkkitehtuuri tukee tiedon löydettävyyttä ja sivuston käytettävyyttä. Tavoitteena oli myös saada selville, millaisia käytettävyysongelmia yliopiston verkkosivulta on havaittavissa ja kuinka suuri niiden merkitys on sivuston käytettävyydelle. Aihetta lähestyttiin verkkosivuston yleiseen kohderyhmään kuuluvan käyttäjän näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin informaatioarkkitehtuurin heuristista evaluointia, jossa verkkosivuston informaatioarkkitehtuurisia elementtejä arvioitiin kyseiseen tarkoitukseen laaditun tarkistuslistan avulla. Heuristinen evaluointi on yksi käytettävyystutkimuksen menetelmistä, jossa tutkimuksen kohdetta arvioidaan ohjesäännöistä eli heuristiikoista koostuvan tarkistuslistan ohjaamana. Heuristisen evaluoinnin keinoin tutkimuksen kohdesivustolta löydetyt käytettävyysongelmat pisteytettiin eri vakavuusluokkiin sen mukaan, kuinka merkittävästi ne haittasivat sivuston käytettävyyttä. Tampereen yliopiston verkkosivustolta oli havaittavissa yhteensä 92 mahdollista käytettävyysongelmaa, joista noin 86 prosenttia arvioitiin vakavuustasoltaan kosmeettisiksi tai vähäisiksi käytettävyysongelmiksi. Ainoastaan noin 12 prosenttia kaikista käytettävyysongelmista luokiteltiin merkittäviksi käytettävyysongelmiksi, joten tämän perusteella kohdesivuston informaatioarkkitehtuurin voitiin päätellä tukevan melko hyvin sivuston käytettävyyttä. Merkittävimmät käytettävyyden ongelmat koskivat sivuston navigointi- ja hakujärjestelmiä. Vaikka tutkimuksella saavutettiin sille asetetut tavoitteet, olisi ollut hyödyllistä tehdä vertailevaa tutki-musta akateemisten verkkosivustojen informaatioarkkitehtuurista Suomessa, jolloin tämän tutkimuksen tutkimustuloksista olisi ollut laajemmin hyötyä rakennettaessa yleiskuvaa kyseisten verkkosivustojen informaatioarkkitehtuurista ja käytettävyydestä