Kirjastotila ja kirjastonkäyttö vuorovaikutuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kirjastotilan ja kirjastonkäytön yhteyttä ja vuorovaikutusta toisiinsa nähden. Siinä pyrittiin selvittämään, miten kirjastotilan arkkitehtuuriset muutokset kuvastavat kirjastonkäytön muutosta 2010-luvulla. Tutkimuksella haluttiin tietää, onko kirjastotila muuttunut kirjastonkäytön muutoksen myötä ja ylipäätään missä määrin voidaan sanoa kirjastonkäytön muuttuneen 2010-luvulle saavuttaessa. Tällä tavalla pystyttiin myös tutkimaan tilan ja käytön keskinäistä suhdetta ja niiden vaikutusvaltaa toisiinsa. Kirjastotilan ja -käytön kehitystä tutkittiin aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla, johon kuului esimerkiksi Hanna Aaltosen tutkimus kirjastotilan kehityksestä ja Oldenburgin, Elmborgin ja Milgromin käsitykset kirjastonkäytön eri puolista ja kolmannesta paikasta. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluina kolmessa tamperelaisessa kirjastossa, Tesomalla, Lielahdessa ja Tampereen pääkirjastossa Metsossa keväällä 2018. Tutkimus osoitti, että kirjastotilan arkkitehtuuriset muutokset kuvastavat kirjastonkäytön muutosta. Kun kirjastonkäyttöön nykyään kuuluvat sekä oleskelu, pelailu että rento lukeminen kirjastossa, kirjastotila on muuttunut avoimemmaksi, viihtyisämmäksi ja asiakkaiden haluja paremmin huomioivaksi. Tietysti käyttö muuttuu myös tilan tarjoamien mahdollisuuksien myötä, joten muutokset vaikuttavat toisiinsa. Aiempi tutkimus ja haastattelut osoittivat, että kirjasto on liikkumassa tutkimuksen suosittelemaan suuntaan ja pyrkii koko ajan asiakaslähtöisemmäksi, kutsuvammaksi ja sosiaalisemmaksi oppimisen keskukseksi. Tärkeimpiä tuloksia on se, että kirjastotila ja kirjastonkäyttö ovat muuttuneet 2010-luvulle saavuttaessa. Tämä näkyy tutkimuksen juuri rakennettujen tai remontoitujen esimerkkikirjastojen suunnittelussa ja sisustuksessa selkeästi. Nousevana trendinä on myös kirjastojen rakentaminen muiden palvelujen yhteyteen hyvinvointikeskuksiin