Zur Berücksichtigung mündlicher Kommunikation im Grammatikunterricht : eine exemplarische Lehrwerkanalyse und eine exemplarische Fallstudie in einer finnischen gymnasialen Oberstufe

Vieraan kielen opetuksen perimmäisenä tavoitteena on oppia viestimään kohdekielellä. Suomalainen vieraan kielen opetus keskittyy kuitenkin paljolti kielen oikeellisuuteen. Tässä tutkielmassa tutkittiin, kuinka viestinnällisyys voidaan huomioida saksan kieliopin opetuksessa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä keinoja lukion B3-saksan oppikirja Magazin.de 1 tarjoaa kielioppiosiossaan viestintätaitojen kehityksen tueksi. Vastaavaa kysymystä selvitettiin myös lukion saksan opetuksessa, jossa kyseinen oppikirja oli käytössä. Tutkimuksessa keskityttiin lukio-opetukseen, koska lähtökohtana oli hypoteesi, että kielelliseen oikeellisuuteen pohjautuvien ylioppilaskokeiden vuoksi saksanopetuksessa keskityttäisiin vahvasti kielioppiin viestintätaitojen kehityksen kustannuksella. Kieliopin opetuksen tulisi olla luonteva osa vieraan kielen opetusta, sen tulisi tukea viestintäkykyjen kehitystä eikä sitä tulisi eristää muusta kielenopetuksesta erilliseksi osaksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin ja analysoitiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa koostuu puhtaasta oppikirja-analyysista, jossa selvitettiin, mitä keinoja valittu oppikirja tarjoaa viestinnällisyyden huomioimiseksi. Analyysin toisen osan materiaali kerättiin syksyllä 2017 eräällä lukion B3-saksan kurssilla. Kurssin oppitunteja videoitiin yhteensä kolme kappaletta. Valittuja litteroituja otteita videoista analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Oppikirjasta ja opetuksesta löytyneet keinot jaoteltiin ja tämän pohjalta muodostettiin käsitteitä, jotka kuvaavat mahdollisuuksia huomioida viestinnällisten taitojen kehitys myös kieliopin opetuksessa. Analyysin tuloksena voitiin todeta, että oppikirja käytti viestinnällisyyden huomioimisen keinona mahdollisuutta tuottaa omaa sisältöä saksaksi. Analysoidussa opetuksessa käytettiin myös tätä keinoa, mutta sen lisäksi kielioppi oli opetuksessa luonteva osa kokonaisvaltaista kielenopetusta, mikä näkyi mm. viestintätaitojen integroimisena kieliopin opetukseen ja kielioppiharjoitusten laajentamisena viestinnällisemmiksi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että viestinnällisten taitojen kehitys voidaan huomioida myös kieliopin opetuksessa, ja keinot tähän ovat oppikirjan tarjoamia laajemmat