Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kehitysyhteistyössä : teoriaohjaava sisällönanalyysi sukupuolten tasa-arvosta Suomen kehitysyhteistyössä Keniassa

Tutkielmassani tutkin Suomen kehityspolitiikkaa Keniassa. Tutkielman aiheena on sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kehitysyhteistyössä, ja tarkemmin keskityn sukupuolten tasa-arvon ilmenemiseen Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa ja -ohjelmissa Keniassa, kolmella eri kehitysyhteistyön osa-alueella. Tutkitut kehitysyhteistyön osa-alueet ovat hallinto, luonnonvarat sekä maatalous ja maaseutukehitys. Tutkielman teoreettinen viitekehys nivoutuu monitieteisesti kansainvälisen politiikan, kehitystutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen käsitteisiin ja globaaliin keskusteluun sukupuolten tasa-arvosta kehitysyhteistyössä. Feministinen viitekehys toimii tutkimuksen linssinä, ja tasa-arvokäsitys painottuu sukupuolen lisäksi intersektionaalisuuteen. Teoreettinen viitekehys muodostuu strategioista ja näkemyksistä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen, sukupuolitarpeisiin ja tasa-arvoon. Tutkielman aineistona on hanke- ja ohjelmadokumentteja kolmelta yllämainitulta kehitysyhteistyön osa-alueelta. Tarkemmin hankkeet ja ohjelmat ovat naiset ja hallinto -ohjelma, PALWECO-ohjelma sekä vesihuoltorahaston hanke. Aineisto on hankittu ulkoministeriön arkistosta. Aineiston analyysin menetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, ja analyysi koostuu sekä määrällisestä että laadullisesta osiosta. Tutkimustuloksina voidaan sanoa, että vaikka akateemisessa keskustelussa sukupuolinäkökulman painotus on siirtynyt naisista laajemmin sukupuoleen, painottuu Suomen hankkeissa ja ohjelmissa yhä naisnäkökulma enemmän kuin sukupuolinäkökulma. Hankkeiden ja ohjelmien myöhäisemmässä vaiheessa sukupuolinäkökulman painotukset kuitenkin lisääntyvät. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään hankkeissa ja ohjelmissa eri tavoin. Pääasiallisesti tasa-arvoa pyritään edistämään sellaisin keinoin, joilla halutaan vaikuttaa epätasa-arvoisiin rakenteisiin ja valloillaan oleviin sukupuolirooleihin. Suomen hankkeissa ja ohjelmissa ilmenevät tasa-arvokäsitykset vaihtelevat myös paljon hanke- ja ohjelmakohtaisesti. Tasa-arvokäsitykset voidaan nähdä pääosin kuitenkin muuttuneen sellaisiksi, että ne tukevat enenevissä määrin monimuotoisuutta ja sukupuolittuneiden rakenteiden kyseenalaistamista