Osallistuva budjetointi demokratiainnovaationa : tapaustutkimus kolmen kunnan osallistuvan budjetoinnin kokeilusta

Tämä tutkimus käsittelee osallistuvaa budjetointia demokratiainnovaationa suomalaisissa kunnissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisesta demokratiainnovaatiosta osallistuvassa budjetoinnissa on kyse kuntalaisosallisuuden kokonaisuudessa. Tutkimus tuo näkyväksi sen, millaisia merkityksiä osallistuvalle budjetoinnille annetaan, millaisia laajempia vaiku-tuksia sillä on kunnan toimintaan ja mistä osallistuvassa budjetoinnissa on kyse tapaustutkimuksen kohteena olevissa kunnissa. Tutkimuksen käsitteellisinä lähtökohtina ovat demokratia kunnallishallinnossa, kuntalaisen osallistuminen ja vaikuttaminen kunnallisessa päätöksenteossa, demokratiainnovaatiot sekä osallistuva budjetointi. Tutkimuskohteena on Helsinki, Nurmijärvi ja Tuusula, joissa osallistuvan budjetoinnin prosessi oli vireillä tutkimuksen tekoaikaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelemalla osallistuvan budjetoinnin prosessissa tai sen toteuttamisessa merkittävässä roolissa olleita työntekijöitä ja viranhaltioita. Haastatteluaineisto on kerätty elokuussa 2018 ja haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimusaineiston mukaan osallistuva budjetointi on moniuloitteinen ja –vuorovaikutteinen demokratiainnovaatio, joka muuttaa kunnan eri toimijoiden rooleja. Sen keskiössä on aktiivinen kuntalainen ja vuorovaikutteinen kunta, joiden saavuttamiseksi kunnan on uudistettava päätöksentekoa sekä vallan ja vastuun kysymyksiä. Osallistuvassa budjetoinnissa kuntalaiset nähdään osaavana ja taitavana resurssina ja voimavarana, jossa olevaa potentiaalia kunnan tulee hyödyntää aiempaa paremmin. Osallistuvalla budjetoinnilla on vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten väliseen vuorovaikutukseen, dialogiin ja viestintään, jossa kaikkien osapuolien on kyettävä käymään yhteistä, avointa ja jatkuvaa keskuste-lua. Toteutuessaan hyvin se vahvistaa päätöksenteon yhdenvertaisuutta ja moniäänisyyttä, kuntalaisen ääntä sekä haastaa kunnan yhteiskehittämiseen ja kumppanuuteen kuntalaisten kanssa. Toisaalta, mikäli kunnissa ei riittävällä tavalla panosteta prosessin toteuttamiseen ja moniäänisyyden huomioimiseen, vahvistaa se polarisaatiota ja vahvojen kuntalaisäänien voimistumista. Prosessi edellyttää kunnan eri toimialojen mukanaoloa sekä kykyä muuttaa kunnan toimintakulttuuria, toimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Budjetointiprosessissa kunnan viranhaltijan tapa tehdä työtä muuttuu ja se tulee lähemmäs kuntalaista, jossa osa virkamiehelle kuuluvasta vallasta siirtyy kuntalaisille. Tätä kautta osallistuvan budjetoinnin prosessi vahvistaa kunnallista päätöksentekoa ja lisää sen legitimiteettiä. Osallistuva budjetointi voi lisäksi parhaimmillaan lisätä kuntalaisten kiinnostusta kunnallista toimintaa kohtaan, lisätä yleistä kuntalaisaktiivisuutta, tuoda kuntalaisten mielipiteitä laajemmaksi osaksi kunnan toimintaa sekä lisätä paikallisylpeyttä ja vahvistaa kunnan brändiä. Mikäli osallistuvasta budjetoinnista halutaan kuntalaisosallistumista ja demokratiaa laajentava osa kunnallishallintoa, tulee sille olla osoitettuna merkittävä määräraha sekä kuntalaisosallisuutta mahdollistava toteuttamismuoto