Kriittiset kirjastokäytännöt ja informaatiolukutaito

Tutkimukseni aiheena on kriittisten teorioiden merkitys kirjastokäytännölle sekä kriittisen ja pragmatistisen pedagogiikan soveltaminen informaatiolukutaidon opetuksessa. Tutkimukseni metodina on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa esitellään kriittiseen ajatteluun sekä kriittiseen pedagogiikkaan liittyviä vaikuttajia ja teorioita. Keskeiset teoreetikot tutkimuksessani ovat pragmatistisen kasvatusfilosofian edustaja John Dewey, jonka laajan tuotannon ja kokemusfilosofian hahmottamisessa olen hyödyntänyt ensisijaisesti Kai Alhasen teosta John Deweyn kokemusfilosofia sekä Sorrettujen pedagogiikan kirjoittaja Paulo Freire, jonka ajattelu yhdistyy angloamerikkalaiseen ja eurooppalaiseen kriittiseen pedagogiikkaan. Käytännön työelämän kokemuksia ja teorioiden soveltamismahdollisuuksia olen hakenut informaatiotutkijoiden ja kirjastoam-mattilaisten teoksista, keskusteluista sekä konferenssijulkaisuista. Kirjastoalalla toimivista kriittisistä pedagogeista lähteinäni ovat mm. James Elmborgin, Maria Accardin ja Eamon Tewellin julkaisut. Tutkimukseni liittyy yhteiskunnalliseen lukutaitokeskusteluun ja informaatiolukutaitoisuuden merkitykseen. Informaatiolukutaidon opettaminen on koulutustavoitteiden keskiössä ja siihen kohdistuva tutkimus on informaatiotutkimuksen kentällä vilkasta. Tarkastelen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta erilaisten lukutaitojen merkitystä selviytymis- ja elämänhallintataitona sekä niiden puutteita syrjäytymisriskinä. Esittelen myös lukutaitoisuuden esteitä, tietoon ja tiedonhankinnan mahdollisuuksiin vaikuttavia valtarakenteita, diskursseja sekä kognitiivisia vinoumia, joiden arvostelijaksi, purkajaksi ja vastavoimaksi kriittinen pedagogiikka asemoituu. Pohdin lisäksi kirjaston roolia avoimena, ei-kaupallisena ja tasapuolisena tiedon välittäjänä sekä kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia vähentää informaatioköyhyyttä työetiikan ja käytänteiden kautta