Aikuisiän tupakoinnin riskitekijöitä nuoruusiässä

Vaikka tupakoivien suomalaisten määrä on merkittävästi vähentynyt 2. maailmansodan jälkeisistä huippuluvuista, tupakoinnilla on edelleen merkittäviä negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Perheenjäsenillä ja ystävillä on vaikutusta nuorten tupakoinnin aloittamisen todennäköisyyteen. Myös eräiden persoonallisuuspiirteiden tiedetään olevan yhteydessä tupakoinnin todennäköisyyteen. Tupakoitsijoilla on yleisesti suun terveysongelmia (kuten hammaskariesta ja hampaiden kiinnityskudosten sairautta), mutta ei ole täysin selvää, kuinka suurelta osin ne ovat yhteydessä tupakointiin. Lyhytinterventioiden käyttöä on laajalti suositeltu osaksi päivittäistä kliinistä työtä eri tavoin tupakointiin suhtautuvien potilaiden kanssa. Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö aikuisiän tupakointia ennustamaan nuoren lähiverkoston tupakoinnin, hammaskarieksen tai itsetunnon perusteella. Lisäksi selvitettiin nuoruusiässä annettujen tupakkalyhytinterventioiden pitkäaikaisvaikutuksia. Väitös koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa tutkitaan vuonna 1979 syntynyttä ikäkohorttia (n=2,586) neljästä suomalaisesta kaupungista. Kohortti osallistui 13–16 vuoden iässä vuosittaisten (1992–1994) suun terveystarkastusten yhteydessä toteutettuun tutkimukseen. Tämän aiemman tutkimuksen yhteydessä heidän suun terveytensä, tupakointitottumuksensa ja tupakoinnin sosiaaliset riskitekijänsä tarkistettiin vuosittain. Satunnaistettuun osaan kohorttia (n=1,348) kohdistettiin vuosittain tupakoinnin ehkäisemiseen tähtäävä lyhytinterventio. Kohortin itsetunto mitattiin Lawrencen itsetuntokyselyllä. Vuonna 2008, ikäkohortin ollessa 29-vuotias heille lähetettiin seurantakysely. Kyselyssä selvitettiin vastaajien tupakointitottumuksia ja heidän kokemuksiaan tupakkariskiin vaikuttavista taustatekijöistään. Vastaus saatiin 1,020 henkilöltä (39,4% alkuperäisestä ikäkohortista). Nykyhetken läheisin ystävä oli tupakoinnin sosiaalisista riskitekijöistä merkittävin molemmilla sukupuolilla (vedonlyöntisuhde 5.0). Naisilla kouluiän läheisen ystävän tupakointi lisäsi riskiä aikuisiän tupakointiin, mutta samaa ei havaittu miehillä. Tässä aineistossa perheenjäsenillä ei ollut vaikutusta tupakointiriskiin. Niiden tupakoimattomien nuorten, joilla nuorena esiintyi hampaiden reikiintymistä, joukossa oli enemmän aikuisena tupakoivia. Tupakoimattomien nuorten heikko itsetunto oli yhteydessä suurempaan tupakalle altistumisriskiin varhaisessa aikuisuudessa. Nuoruusiän lyhytinterventioilla ei havaittu pitkäaikaisvaikuttavuutta tupakointitottumuksiin. Tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että tupakointi esiintyy usein samanaikaisesti monien terveyden kannalta haitallisten tekijöiden kanssa. Näihin kuuluvat suun itsehoidon laiminlyönti, tupakoivien ystävien antaman esimerkin mukainen toiminta ja heikko itsetunto. Edellä kuvattujen tekijöiden avulla voidaan tunnistaa tupakointiriskissä olevia yksilöitä ja ohjata heitä tarkemman seurannan ja tuen piiriin.Smoking in Finland has decreased since the peak after the 2nd World War, but it continues to have significant negative effects on public health. Family members and peers have an influence on the adolescent’s risk to become a smoker. Personality traits are also known to be slightly linked with smoking risk. Smokers commonly have oral health problems (e.g. dental caries or periodontitis), but it is not fully known how they are connected to smoking. It is widely recommended to implement brief interventions into daily practice with patients with different attitudes towards smoking and different smoking habits. This study aims to find out if smoking in adulthood could be predicted in adolescence by the smoking of the closest ones, dental caries experience or self-esteem. In addition to these the long-term effects of brief tobacco interventions were assessed. The dissertation is a composition of four sub-studies that all use an age cohort born in 1979 (n=2,586) and living in four Finnish towns. The cohort participated in an earlier study executed at annual oral health check-ups when they were 13–16 years old (in 1992–1994). During this earlier study their oral health, smoking behavior and social risk factors for smoking were annually monitored. A randomized part of the group (n=1,348) received brief interventions. The self-esteem of the cohort was assessed using Lawrence Self-Esteem Questionnaire. In 2008, when the subjects were 29 years old, a follow-up questionnaire was sent to the group. In the questionnaire, the subjects were asked about their smoking behavior and the exposure to factors affecting their smoking risk. Responses were received from 1,020 subjects (39.4% of the original age cohort). The smoking behavior of the current close friend was the most important social risk factor of smoking for both sexes (OR 5.0). In females, high adulthood smoking risk was linked with the smoking of their school age close friend, but this was not the case with males. There was no association between smoking behavior of parents and siblings. Those adolescents, who were non-smokers, but had tooth decay during adolescence, were more likely to smoke in adulthood. Non-smoking adolescents with weaker self-esteem were more likely to smoke during their early adulthood. No long-term effects of the brief interventions were shown in this study. The results reinforce the earlier paradigm that smoking often occurs parallel with other hazardous attributes. These include failure in oral care, following the example set by smoking friends and weak self-esteem. Using these factors, it is possible to point out some individuals that are at a higher risk of becoming smokers and to direct them to support and surveillance