Perustason gamma-aktivaatio autismikirjon häiriössä

Aivojen sähköisen aktivaation tutkiminen on viime vuosina ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena autismikirjon häiriön tutkimuksessa. Erityistä kiinnostusta ovat herättäneet tutkimukset, joissa autistisilla lapsilla on havaittu tavanomaisesta poikkeavaa korkeataajuista gamma-aktivaatiota perustasossa. Poikkeavan gammataajuuden aktivaation uskotaan kertovan aivokuoren aktivaation epätasapainosta, jonka puolestaan on ajateltu liittyvän autismikirjolle ominaisiin vaikeuksiin sosioemotionaalisen tiedon käsittelyssä. Lisäksi on ehdotettu, että tällainen epätavanomainen gamma-aktivaatio saattaa toimia autismioireiden taustalla olevana biologisena tunnusmerkkinä. Tähänastisen tutkimuksen perusteella on kuitenkin vielä epäselvää, onko poikkeava gamma-aktivaatio erityisesti autismikirjolle ominainen piirre vai onko kyseessä mahdollisesti yleisempi kokonaiskehityksen viiveeseen liittyvä ilmiö. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, eroaako alle esikouluikäisten autististen lasten perustason gamma-aktivaatio voimakkuudeltaan tavanomaisesti kehittyneiden ja kehitysviiveisten lasten gamma-aktivaatiosta. Lisäksi pyrittiin selvittämään, onko autististen lasten perustason gamma-aktivaation voimakkuus yhteydessä autistisen käyttäytymisen vaikeusasteeseen, kun autistisen käyttäytymisen mittareina käytetään autismikirjon diagnostisia arviointimenetelmiä (ADOS-2 ja ADI-R). Tutkimus toteutettiin kokeellisella asetelmalla, jossa tutkittavien aivosähkökäyrää mitattiin samalla, kun he katsoivat tietokoneruudulta videota palikkatornia rakentavasta naishenkilöstä. Tutkimuksessa havaittiin oletusten mukaisesti, että perustason gamma-aktivaatio oli voimakkaampaa autistisilla kuin tavanomaisesti kehittyneillä ja kehitysviiveisillä lapsilla. Lisäksi saatiin viitteellinen tulos, jonka mukaan perustason gamma-aktivaatio oli sitä voimakkaampaa, mitä vahvempaa autistinen käyttäytyminen oli. Tämä suuntaa antava yhteys havaittiin, kun autistisen käyttäytymisen vaikeusasteen mittarina käytettiin diagnostista asiantuntijahavainnointia (ADOS-2). Vanhempien diagnostisen haastattelun (ADI-R) avulla arvioidun autistisen käyttäytymisen vaikeusasteen ei puolestaan havaittu olevan yhteydessä gamma-aktivaation voimakkuuteen. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että perustason gamma-aktivaatio on autismikirjossa tavanomaista voimakkaampaa. Lisäksi tulokset täydensivät aiempaa tutkimusnäyttöä antamalla tietoa perustason gamma-aktivaatiosta kehitysviiveen osalta. Koska autististen lasten gamma-aktivaation voimakkuus erosi sekä tavanomaisesti kehittyneiden että kehitysviiveisten lasten gamma-aktivaatiosta, tulokset tukevat ajatusta siitä, että epätavanomainen gamma-aktivaatio ei olisi ainoastaan kokonaiskehityksen viiveeseen liittyvä ilmiö, vaan autismikirjon häiriölle erityinen ominaisuus. Perustason gamma-aktivaation voimakkuuden ja autistisen käyttäytymisen vaikeusasteen välillä havaittu yhteys tukee ryhmäeroja koskevia tuloksia. Yhdessä tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siis siihen, että epätavanomainen perustason gamma-aktivaatio olisi erityisesti autistiseen käyttäytymiseen liittyvä piirre. Koska kyseessä on kuitenkin vasta ensimmäinen tutkimus, jossa on tarkasteltu kehitysviiveen merkitystä gamma-aktivaatiolle, lisätutkimus tulosten vahvistamiseksi on tarpeen. Parhaimmillaan jatkotutkimus voi tuoda arvokasta tietoa, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää jopa autismikirjon diagnostiikassa