Luokanopettajakoulutus ammatillisen identiteetin kehittymisen kenttänä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena ammatillisen identiteetin kehittymisen kenttänä Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutus opiskelijoiden näkökulmasta näyttäytyy. Tutkimuksessa kysyttiin, millaisia ammatillisen identiteetin muotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä opiskelijat kuvaavat ja kuinka he katsovat näiden tekijöiden vaikuttaneen ammatillisen identiteettinsä kehittymiseen opintojen aikana. Tutkimus kiinnittyy sosiaalisen konstruktionismin ajatuksiin tiedon ja todellisuuden sosiaalisesti rakentuneesta luonteesta ja hermeneutiikan näkemykseen kielen merkityksestä tässä prosessissa. Tutkimusaineiston hankinnassa hyödynnettiin fokusryhmämenetelmää ja kevään 2017 aikana järjestettyihin kolmeen fokusryhmään osallistui yhteensä viisitoista maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa. Litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden ammatillisen identiteetin kehittymiseen luokanopettajakoulutuksen aikana vaikuttavat henkilökohtainen opintoihin suuntautuminen, reflektiivinen ajattelu, oppimisyhteisö ja oppimisympäristö. Näiden neljän tekijän sisältö jakautui analyysin perusteella yhteensä seitsemään osatekijään, joihin liitettiin aineistossa sekä positiivisia että negatiivisia identiteettikehityksen mahdollisuuksia. Kaikista vaikutuksista ei keskusteluissa oltu yksimielisiä, eikä yksimielisyyteen pyrkiminen ollut keskustelujen tavoitteena. Tutkimuksessa havaittiin opiskelijoille olevan tärkeää, että he voivat itse vaikuttaa opintoihinsa ja tehdä ratkaisuja kiinnostuksenkohteidensa mukaan. Lisäksi havaittiin, että vertaisryhmä on opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen kannalta erityisen merkityksellinen osatekijä. Tutkimuksen mukaan joillekin opiskelijoista luokanopettajakoulutuksen strukturoitu rakenne toimii ammatillista kehittymistä rajoittavana tekijänä, kun taas osa ei koe sen haittaavan itsenäisten valintojen tekemistä opinnoissa. Opiskelumuotojen osalta korostuivat lähiopetuksen rooli ja keskustelevan pienryhmäopiskelun mahdollisuudet. Myös koulutuksen ilmapiiri osoittautui ammatillisen identiteetin kehityksen kannalta tärkeäksi. Ilmapiiriä kuvattiin sallivaksi, kannustavaksi ja yhteistyötä painottavaksi, mutta samanaikaisesti koulutuksen opiskelukulttuuria leimaavan suorituskeskeisyyden katsottiin tuottavan haasteita identiteettityölle. Lisäksi ammatillisen identiteetin kehittymistä edistävä reflektio jää opiskelijoille tarkoitukseltaan ja merkitykseltään opintojen yhteydessä epäselväksi. Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden johdattelu kokonaisvaltaisen ammatillisen kasvun ja omakohtaisen identiteettityön äärelle ei ole keskeinen osa luokanopettajakoulutusta. Olisi tärkeää, että ammatillisen identiteetin tematiikka muodostaisi opettajankoulutuksessa jatkumon, eikä identiteettiä tukeva pohdinta jäisi irrallisesti tai opiskelijan omalle vastuulle. Olisi myös tärkeää osoittaa opiskelijoille ammatillisen identiteetin kehittymisen merkitys. Tämä voisi auttaa opiskelijaa löytämään koulutuksen mahdollisuuksia ja merkityksiä ja suuntaamaan huomiota opetustyössä tarvittavien tietojen ja taitojen omaksumisen lisäksi myös ammatillisuuden sisäiseen kehittymiseen