Asumistuki optimaalisen verotuksen näkökulmasta

Asumistuki on sekä kustannusten että tuensaajien määrän perusteella Suomen sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimpiä osia. Heikon työllisyystilanteen vuoksi asumistukikustannukset kasvavat nopeasti, rasittaen valtion taloutta. Lisäksi asumistuen sanotaan usein nostavan vuokratasoa, mutta tutkimusnäyttö asiasta ei ole yksiselitteistä. Sosiaalituet yhdessä progressiiviseen verotuksen kanssa aiheuttavat sen, että erityisesti pienituloisilla työnteko ei välttämättä ole kannattavaa. Työskentelyn lisääminen kasvattaa käytettävissä olevia tuloja hyvin vähän, tai pahimmassa tapauksessa ei ollenkaan. Työn tarjonnan teorian mukaan sosiaalitukien pienentäminen ja verojen laskeminen parantavat työnteon kannustimia, mutta voivat myös heikentää pienituloisten asemaa. Tämä tulonjaon ja taloudellisen tehokkuuden välinen ristiriita on tutkielman keskeisin kysymys. Tutkielman empiirisessä osiossa selvitetään mikrosimulaation avulla asumistuen muutosten vaikutuksia talouteen. Havaitaan, että kokonaiskuvassa asumistuen leikkaukset aiheuttavat melko pieniä kannustin- ja tulonjakovaikutuksia. Tulokselle on kaksi keskeistä syytä: toimeentulotuki kompensoi jopa yli puolet asumistuen leikkauksen kustannussäästöistä, ja asumistuki on vain yksi osa monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää. Suhteellisen pienet muutokset järjestelmän yhdellä osa- alueella eivät johda suuriin vaikutuksiin koko järjestelmän tasolla