Koulutuksen takaisinmaksusopimus yritysoikeussuunnittelussa – ennakoiva näkökulma

Osaaminen on yritysten tärkein pääoma etenkin tietointensiivisillä sekä luovilla aloilla, ja sen avulla luodaan kilpailuetua. Osaamisen juridinen sitouttaminen on yhä tärkeämpää nopeasti muuttuvassa globaalissa taloudessa. Koulutuksen takaisinmaksusopimus tehdään tilanteessa, jossa työnantaja on panostanut rahallisesti työntekijän koulutukseen niin merkittävästi, että on syytä pyrkiä varmistamaan, ettei tuo panostus jää vaille vastinetta työntekijän mahdollisesti siirtyessä toiselle työnantajalle. Koulutuksen takaisinmaksusopimuksen ensisijaisena hyötynä yritykselle on kuitenkin tae siitä, että mikäli työntekijä lähtee ja vie osaamisen mennessään, ei yrityksen rahallinen panostus tämän kouluttamiseen valu hukkaan. Tutkielman tarkoituksena on muodostaa yrityksen näkökulmasta kokonaiskuva koulutuksen takaisinmaksusopimuksesta ja sen mahdollisuuksista. Olennaista on kuitenkin ensin ymmärtää koulutuksen takaisinmaksusopimuksen luonne varallisuusoikeudellisena sopimuksena sekä edellytykset, joiden pohjalta koulutuksen takaisinmaksusopimus voidaan solmia. Koulutuksen takaisinmaksusopimus ei ole työsopimus, sillä siinä ei sovita työn teosta. Sen sijaan se on varallisuusoikeudellinen sopimus ja toimii työnantajan ja työntekijän välisenä korvausmekanismina. Koulutuksen takaisinmaksusopimuksen tulee perustua ominaisuuksiltaan tavallisuudesta poikkeavalle koulutukselle. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutus on ajalliselta kestoltaan, laajuudeltaan sekä kustannuksiltaan tavanomaisuudesta poikkeavaa. Mikä sitten on tavanomaisuudesta poikkeavaa, riippuu paitsi alasta myös työntekijästä, josta on kysymys. Lisäksi koulutuksen, jolle koulutuksen takaisinmaksusopimus perustuu, on oltava (ainakin osittain) työnantajan kustantamaa. Edellytykset koulutuksen takaisinmaksusopimukselle ja koulutuksen perusteella mahdollisesti tehtävälle kilpailukieltosopimukselle ovat erilaiset. Näitä sopimuksia käytetään osittain samoihin tarkoituksiin ja samanaikaisesti, minkä vuoksi tutkielmassa hyödynnetään vertailukohtana kilpailukieltosopimusta. Varsinkin jos kilpailukieltosopimusta koskevaa sääntelyä kiristetään, saattaa koulutuk-sen takaisinmaksusopimuksen käyttö yleistyä, vaikka substituutteja sopimukset eivät ole. Tutkielman perustavana metodina toimii ongelmakeskeinen lainoppi, ja tutkielmassa hyödynnetään ennakoivan oikeuden näkökulmaa. Tutkimusote on hyvin käytännönläheinen. Tutkielmassa olennaista on, kuinka yritysjuridisesta sopimustietämyksestä saadaan apua yritysoikeussuunnitteluun. Yritysoikeussuunnittelussa olisi nähtävä koulutuksen takaisinmaksusopimus välineenä osaamisen sitouttamiselle sekä koulutuspanostuksen turvaamiselle