Kolmen pohjoismaalaisen kirjasto- ja informaatiotieteiden yksikön bibliometrinen analyysi

Pro gradu -tutkielmassa perehdyn kolmen pohjoismaalaisen yliopiston Boråsin, Kööpenhaminan ja Tampereen yliopiston kirjasto- ja informaatiotieteiden julkaisuaktiivisuuteen vuosien 2005–2015 välillä ja tarkastelen miten näinä vuosina julkaistut teokset ovat kerryttäneet viittauksia. Tutkin myös miten viitatuimmat tutkijat ovat jakautuneet kolmen yliopiston välille ja miten julkaisut ja viittaukset ovat jakautuneet eri julkaisukanaviin. Kolmen yliopiston julkaisuaktiivisuus valitulla aikajaksolla on kehitykseltään erilainen. Kööpenhaminan yliopiston aktiivisuus on ollut koko aikajakson laskussa, kun taas Tampereen yliopistolla aktiivisuus on kokonaisuutena ollut laskusuhdanteinen, mutta kuitenkin välillä kokien pieniä nousuja. Boråsin yliopiston kirjasto- ja informaatiotieteiden julkaisuja tarkastelujakson alussa oli hyvin vähäisesti, mutta muutos tapahtui vuonna 2011, jolloin kasvua edelliseen vuoteen oli hurja edellisvuoden kahdeksasta julkaisusta 72 julkaisuun. Kööpenhaminan yliopisto oli selkeästi aktiivisin julkaisija ja Tampereen yliopisto seuraavaksi aktiivisin. Jos otetaan huomioon ainoastaan vuosien 2011–2015 julkaisut, niin Boråsin yliopisto nousee Tampereen yliopiston ohitse aktiivisuudessa. Julkaisuaktiivisuus yliopistoissa heijastaa viittausmääriä eli, enemmän julkaissut yliopisto on kerännyt enemmän viittauksia. Viittaukset suhteutettuna kirjoittajien määrään, Tampereen yliopisto oli kerännyt enemmän viittauksia. Tarkoittaen, että pienempi joukko kirjoittajia oli suhteessa kerännyt julkaisuillaan enemmän viittauksia. Koko aineiston viitatuin tutkija oli Tampereen yliopiston Reijo Savolainen ja seuraavaksi viitatuin oli Kööpenhaminan yliopiston Birger Hjørland. Viitatuimmat kymmenen tutkijaa koko aineistossa jakautuivat tasan Tampereen yliopiston ja Kööpenhaminan yliopiston kesken. Kun huomioitiin vain vuosien 2005–2015 julkaisut myös Boråsin yliopiston tutkijat pääsivät kärkikymmenikköön. Viittaustietokantojen kattavuudessa tämän aineiston perusteella on valtava ero. Scopus kattoi kolmen yliopiston vuosien 2005–2015 julkaisuista ainoastaan 21,4 % kun Google Scholar sen sijaan kattoi 86,1 %. Erot olivat pienemmät tarkasteltaessa eri julkaisutyyppejä. Scopus oli melko kattava konferenssijulkaisuissa jääden kuitenkin vain 34,7 %