Yritykset ja ihmisoikeudet : vertaileva tapaustutkimus Suomen ja Ruotsin ihmisoikeussuojelusta yritysten negatiivisilta ihmisoikeusvaikutuksilta ulkomailla

Valtiotasoinen ihmisoikeussuojelu yritysten negatiivisilta ihmisoikeusvaikutuksilta valtion rajojen ulkopuolella on yksi ihmisoikeussuojelun puutteellinen, mutta kehittyvä alue. Yritykset toimivat mitä lisääntyvissä määrin monikansallisessa ympäristössä, jolloin ihmisoikeussuojelun vastuutaho jää usein epäselväksi. Yritykset asettuvat edelleen kansainvälisessä laissa harmaalle alueelle. Yritysten kotimaiden vastuussa ulkomailla tapahtuvien rikkomusten selvittämisessä on edelleen paljolti monitulkintaisuutta, eivätkä käytänteet ole vielä kovinkaan juurtuneet kansallisella tasolla. YK on selventänyt valtioiden vastuuta yritysten ihmisoikeusloukkauksista valtioiden rajojen ulkopuolella julkaisemalla vuonna 2011 YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Ohjaavissa periaatteissa tähdennetään valtioiden velvollisuuksia ennaltaehkäistä negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia maan rajojen ulkopuolella tapahtuvassa kontekstissa. Ohjaavat periaatteet eivät kuitenkaan ole kansainvälisoikeudellisesti sitovia ja valtioilla on edelleen paljolti liikkumatilaa toteuttaa suojelua haluamallaan tavalla. Valtiotasoinen tutkimus valtioiden tavoista kontrolloida yrityksiä niiden operoidessa ulkomailla on vielä hyvin olematonta. Jotkut ovat pitäneet Ruotsia ihmisoikeussuojelun edelläkävijänä sen ulkopolitiikan eri alueilla, sillä Ruotsi on toteuttanut ihmisoikeusvetoista ulkopolitiikkaa jo pitkään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan miten Suomi ja Ruotsi poikkeavat yritysten negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten ehkäisyssä rajojensa ulkopuolella. Tutkimuksessa vertaillaan Suomen ja Ruotsin vientipolitiikan ja ihmisoikeuspolitiikan periaatteita, sekä YK:n ohjaavien periaatteiden toimeenpanosuunnitelmia laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Ruotsin ihmisoikeuspolitiikassa ja vientipolitiikassa ihmisoikeuksien suojelu on nostettu selvästi keskiöön ja yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ongelmakohdat nostettu esille. Vientipolitiikasta paistaa ihmisoikeussensitiivisyys, ja ulkopolitiikan kaikkia eri sektoreita ajetaan ihmisoikeudet edellä. Suomen ulkopolitiikan taloudellisella tai ihmisoikeuksia koskevalla osa-alueilla ei puolestaan yritysten ihmisoikeusvaikutuksia olla juuri lainkaan huomioitu. Toimeenpanosuunnitelmien vertailusta kuitenkin selviää, ettei Ohjaavien periaatteiden ihmisoikeussuojelua koskevien konkreettisten toimien välillä ole Suomessa ja Ruotsissa suuria eroavaisuuksia. Molempien maiden suunnittelemat ihmisoikeuksien suojeluun tähtäävät mekanismit ovat lähes poikkeuksetta vapaaehtoisuuteen perustuvia, ja ne kohdentuvat ainoastaan pieneen joukkoon yrityksiä. Ainoa huomattava eroavaisuus on siinä, että Ruotsi tulkitsee lainkäyttöalueensa ulottuvuutta paljon Suomea laaja-alaisemmin, joka mahdollistaa ulkomailla tapahtuneiden ihmisoikeusrikkomuksien tuomitsemisen ruotsalaisissa oikeusistuimissa. Tutkimus todistaa, että ihmisoikeussuojelu yritysten vaikutuksilta valtioiden rajojen ulkopuolella on edelleen huomattavaa kehittämistä vaativa alue, jossa on myös valtiollisella tasolla selkeitä epäkohtia