Opettajan työn mieli : luokanopettajien kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä opettajan työn merkityksellisyydestä. Merkityksellisyyden kokeminen on todettu tärkeäksi hyvinvoinnin ja työmotivaation ylläpitäjäksi. Merkityksellisyyden kokemus on yhteydessä psykologisten perustarpeiden - omaehtoisuuden, kyvykkyden ja yhteenkuuluvuuden - täyttymiseen sekä hyväntekemiseen. Kun yhä useampi opettaja uupuu ja vaihtaa alaa, herää kysymys, kokevatko opettajat työssään merkityksellisyyttä. Opettajan työn voi ajatella olevan lähtökohtaisesti merkityksellistä, joten kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea siihen, tuntevatko opettajat työn merkityksellisyyttä työnsä arjessa. Tutkimus on luonteeltaan fenomenologis-hermeneuttinen, mutta siinä on myös narratiivisia piirteitä. Tutkimuksen aineistona on kuuden luokanopettajan kertomukset merkityksellisyyden kokemuksesta työssä. Tavoitteena on luoda uutta tietoa aineiston ja tutkijan vuoropuheluna laadullista sisällönanalyysia apuna käyttäen ja syventää näin ymmärrystä merkityksellisyydestä luokanopettajan työssä. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat kokevat työnsä merkityksellisenä, mutta erilaiset tekijät työn arjessa saavat välillä merkityksellisyyden tunteen katoamaan. Merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea kasvatussuhteesta oppilaisiin sekä mahdollisuudesta vaikuttaa työllään lapsiin ja laajemmin yhteiskuntaan. Jotta merkityksellisyyden tunne pysyy yllä, tarvitaan tukea yhteisöltä, arjen sujuvuutta ja iloa sekä kokemuksia, jotka vahvistavat omaa kehitystä ja hyvinvointia. Erityisesti kiire ja riittämättömyyden tunne kuormittavat opettajia ja saavat kyseenalaistamaan niin oman ammattitaidon kuin työn merkityksellisyyden. Kyky keskittyä pieniin hetkiin ja siihen minkä itse kokee tärkeäksi, auttaa muistamaan syystä tai toisesta kadonneen merkityksellisyyden tunteen. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että tunne työn merkityksellisyydestä on tärkeää opettajien motivoitumisen ja työssä jaksamisen kannalta. Koulua koskevia päätöksiä tehdessä olisi arvostettava opettajien lähtökohtaista kokemusta työn merkityksellisyydestä ja taattava opetussuunnitelman ja työn käytännön tasolla opettajille mahdollisuus säilyttää työn merkityksellisyys. Luokanopettajat ovat sitoutuneita kasvatustehtävään, josta työn mieli ennen kaikkea löytyy. Opettajien merkityksellisyyden kokemuksesta huolehditaan parhaiten antamalla opettajille mahdollisuus ja aikaa keskittyä oppilaiden kohtaamiseen, oman opetuksen suunnitteluun ja työn reflektointiin. Huolehtimalla opettajien mahdollisuudesta kokea merkityksellisyyttä työssään, huolehditaan samalla opetuksen laadusta ja oppilaiden hyvinvoinnista