Lauseenjäsennyksestä yläkoulun kahdeksannen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä lauseenjäsenkäsitteitä yläkoulun kahdeksannen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa käytetään, miten käsitteet määritellään, ja onko käsitteiden määrittelyssä eroja eri oppikirjojen välillä. Tavoitteena on niin ikään hahmotella, minkälaista pedagogista kielioppia oppikirjat ilmentävät. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan oppikirjojen lauseenjäsennysmääritelmiä opetusteksteineen ja esimerkkeineen. Lauseenjäsennystehtäviä tarkastelen neljän itse koostamani tehtävätyypin kautta. Tarkoituksena ei ole luoda kattavaa kuvaa lauseenjäsennyksestä, sen opettamisesta tai tehtävistä, vaan keskittyä ennen kaikkea lauseenjäsenten määrittelyihin ja niiden keskinäisiin eroihin. Teoreettisen viitekehyksen hahmottelen erilaisten kielioppimallien, pedagogisen kieliopin ja syntaksin ympärille. Tutkimus sijoittuu oppikirjantutkimuksen, äidinkielen didaktisen tutkimuksen sekä syntaksin tutkimuksen alueille. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineistona toimii neljä eri kustantajaa edustavaa kahdeksannen luokan oppikirjaa: Lentävä lause 8 (Edita Prima Oy), Voima (WSOY), Särmä 8 (Otava) sekä Kärki 8 (Sanoma Pro Oy). Oppikirjat on valittu siten, että Lentävä lause 8 ja Voima edustavat vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, ja Särmä 8 sekä Kärki 8 tuoreimpia 2014 vuoden perusteita. Kahdeksannen luokan oppikirjat valikoituivat aineistoksi siksi, että niissä käsitellään lauseenjäsennystä peruskoulun luokka-asteista laajimmin. Keskeisinä tutkimustuloksina voi mainita erot oppikirjojen lauseenjäsenten määrittelyissä, etenkin määrittelyjen perusteellisuus ja laajuus vaihtelevat. Lauseenjäsennyksen lähestymis- ja käsittelytavoissa on oppikirjakohtaisia eroja. Oppikirjoista hahmottuva pedagoginen kielioppi on verbilähtöistä ja käsitteistö karsittua. Prototyyppiajattelu on oppikirjojen pedagogisen kieliopin lähtökohta, mutta lausetyypit tai kielen konstruktiot eivät lähtökohdasta huolimatta niissä näy. Lauseenjäsennystehtävien tyypittelyn perusteella oppikirjoissa painottuu mekaaninen lauseenjäsenten tunnistaminen