Äidin raskausajan huumeriippuvuuden yhteys lapsen eksekutiivisiin toimintoihin ja hiuskortisoliin kouluiässä

Äidin huumeriippuvuuteen liittyy kumulatiivisia kuormitustekijöitä, jotka ovat yhteydessä lapsen kognitiivisten toimintojen ja stressinsäätelyjärjestelmän kehitykseen. Kuormittavan kasvuympäristön ja kognitiivisten toimintojen välistä yhteyttä on selitetty stressin kielteisillä fysiologisilla vaikutuksilla. Varhaisten kuormitustekijöiden ja lapsen kognitiivisten toimintojen taustalla olevista mekanismeista tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa kouluikäisiltä lapsilta, joita on tutkittu stressitutkimuksessa vasta vähän. Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita, ovatko äidin raskaudenaikainen huumeriippuvuus ja siihen liittyvät kuormitustekijät yhteydessä lapsen eksekutiivisiin toimintoihin sekä hiuskortisoliin kouluiässä, ja selittääkö hiuskortisolipitoisuus eksekutiivisten toimintojen tasoa. Tutkimukseen osallistui 17 huumausaineriippuvuudesta kärsinyttä äitiä ja heidän lastaan sekä 27 verrokkiäitiä lapsineen. Tutkimus oli osa laajempaa pitkittäistutkimusta, jossa tutkittiin äidin raskausajan huumeriippuvuuden yhteyttä lapsen kehityksen eri osa-alueisiin. Pro gradu -tutkimuksessa tarkasteltiin lasten hiuskortisolipitoisuutta sekä eksekutiivisista toiminnoista työmuistia, inhibitiota ja tarkkaavuuden kohteen vaihtamista 8–12 vuoden ikäisiltä lapsilta. Stressinsäätelyjärjestelmän toiminnan tutkimiseksi lapsilta otettiin kolmen senttimetrin mittainen hiusnäyte kortisolipitoisuuden määrittämistä varten. Äidit ja neljän lapsen kohdalla sijaisäidit arvioivat lastensa eksekutiivisia toimintoja BRIEF-kyselylomakkeen avulla, ja lisäksi lapsen inhibitiota tutkittiin suoraan lapselta tietokoneella tehdyn Go/No-Go-tehtävän ja työmuistia WISC-numerosarjatehtävän avulla. Tulokset osoittivat, että huumetaustaisten äitien lapsilla oli enemmän ongelmia eksekutiivisissa toiminnoissa verrokkilapsiin verrattuna äitien arvioimana kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Suoraan lapselta arvioituna huumetaustaisten äitien lasten ja verrokkilasten inhibitiokyky ja työmuisti eivät eronneet toisistaan. Ryhmät eivät eronneet toisistaan hiuskortisolipitoisuuden osalta. Hiuskortisoli ei myöskään ollut yhteydessä lapsen työmuistiin, tarkkaavuuden kohteen vaihtamiseen tai inhibitioon äidin arvioissa eikä suoraan lapselta arvioituna. Taloudelliset vaikeudet ja äidin mielenterveysongelmat olivat yhteydessä lapsen eksekutiivisiin toimintoihin äidin arvioimina, ja ne olivat yleisempiä huumeriippuvuudesta kärsineiden äitien keskuudessa. Tutkimuksen tulokset antavat tukea aiemmille tutkimuksille, joiden mukaan äidin huumeriippuvuuteen liittyy useita kuormitustekijöitä, sekä niille tutkimuksille, joiden mukaan kuormittavat ympäristötekijät ovat kielteisesti yhteydessä lapsen eksekutiivisten toimintojen kehitykseen vanhemman arvioimana. Tutkimus antaa tärkeää tietoa päihdetaustaisissa perheissä kasvaneiden lasten tuen suunnitteluun ja toteutukseen. Eksekutiivisia toimintoja tulisi jatkossakin tutkia mahdollisimman monen menetelmän avulla. Toimintoja haavoittavia ja suojaavia tekijöitä tulisi tulevaisuudessa tutkia suuremmalla aineistolla ja pitkittäisasetelmalla, jotta saataisiin tarkempi ja luotettavampi kuva toimintojen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä