Perhehoitotyö perusterveydenhuollossa hoitajien kuvaamana

Pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa koostuu tieteelliseen aikakauslehteen arvioitavaksi lähetetystä artikkelikäsikirjoituksesta ”Perhehoitotyö perusterveydenhuollon vuodeostolla” (Kallio K, Palonen M, Åstedt- Kurki P. 2017). Artikkelikäsikirjoituksessa tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perhehoitotyötä perusterveydenhuollossa hoitajien kertomana. Tutkimuksen tavoitteena oli saadun tiedon avulla vahvistaa tietoisuutta perhehoitotyön merkityksestä ja kehittää potilaiden sekä heidän läheistensä hoitotyötä perusterveydenhuollon vuodeosastolla. Tutkimustehtävänä oli kuvata hoitajien asenteita perhehoitotyöstä perusterveydenhuollon vuodeosastolla. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitajilta (N=12). Haastattelut toteutettiin FINC-NA mittarin osa-alueita hyödyntäen. Haastatteluteemat olivat perhe voimavarana hoitotyössä, perhe keskustelukumppanina, perhe taakkana ja perhe omana voimavarana. Tutkimus oli laadullinen ja aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Hoitotyön voimavaroja olivat perheenjäsenten konkreettinen potilaan hoitoon osallistuminen, potilaan henkilökohtaisten toiveiden huomioiminen ja kotiutukseen liittyvien päivittäisten asioiden hoitaminen. Hoitotyössä korostui perheenjäsenen läsnäolon merkityksellisyys ja yhteistyön kunnioittaminen. Hoitajat keskustelivat perheenjäsenten kanssa potilaan kokonaistilanteesta, dokumentoimattomista sekä kotona asumisen tukemiseen liittyvistä asioista. Hoitotyön taakkana oli perheenjäsenten sisäisten rakenteiden monimuotoisuus ja sitoutumisen vaihtelevuus potilaan hoidossa. Hoitotyön taakkaa lisäsi myös perheenjäsenten epäasiallinen käyttäytyminen sekä heidän kyvyttömyytensä huomioida hoidon konteksti. Voimavaroja vahvistettiin perheenjäsenten elämänhallinnan tukemisella ja mahdollistamalla perhekeskeinen hoitokulttuuri potilaan hoidossa. Tutkimuksen toinen, täydentävä osa koostui kotisairaalassa tehdystä laadullisesta tutkimuksesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perhehoitotyötä kotisairaalassa hoitajien kertomana. Tutkimuksen tavoitteena oli saadun tiedon avulla vahvistaa tietoisuutta perhehoitotyön merkityksestä ja kehittää potilaiden sekä heidän läheistensä hoitotyötä kotisairaalassa. Tutkimustehtävänä oli kuvata hoitajien asenteita perhehoitotyöstä kotisairaalassa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna kotisairaalan sairaanhoitajilta (N=6). Haastattelut toteutettiin FINC-NA mittarin osa-alueita hyödyntäen. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysilla. Perheenjäsenet olivat potilaan asiantuntijoita hoitotyössä hoitajan ollessa mentorina perheenjäsenille kotisairaalahoidossa. Perheenjäsenten kanssa keskusteltiin tuttavallisista, emotionaalista ja hoitoon liittyvistä asioista. Hoitajia kuormittivat perheen avuttomuuden tunteen korostuminen ja perheenjäsenten tiedostamaton potilaan hyvinvoinnin huomiotta jättäminen. Perheen omia voimavaroja voitiin lisätä vahvistamalla perheenjäsenten merkityksellisyyttä potilaan hoidossa ja sensitiivisellä hoitoympäristöllä. ABSTRACT The nurses’ attitudes toward family nursing in primary health care This Master’s thesis is composed of two parts, the first part is based on an article "Family Nursing in Basic Health Care Nursing Departments" (Kallio K., Palonen M. & Åstedt- Kurki P. 2017) that was sent to be reviewed by a scientific magazine. The purpose of this study was to describe the family nursing experiences of nurses’ in primary health care. The objective of the study was to raise awareness of the importance of family nursing and to improve the customers and their family members care in the primary health care departments through the obtained information. The other aim of the research was to portray nurses’ attitudes from family care in primary health care departments. The data were collected by conducting thematic interviews from nurses (N=12). The components of FINC-NA instrument were used as a theme of the interview. The themes were family as an asset in health care, family as a conversation partner, family as a burden and family as their own resource. The study was qualitative, and the data were analysed by using deductive content analysis. The assets of health care were the concretive participation of the family members in the treatment of the patient, considering patient’s personal wishes and managing daily issues regarding discharge from the department. In addition, the importance of the presence of family and the respect of co-operation in health care was emphasized. The nurses discussed with the family members about the overall situation of the patient, issues that were undocumented and things related to supporting living at home. Nursing care was burdened with the diversity of internal structures of families and the variability in commitment in patient care. The burden of care work was also increased by the inappropriate behaviour of the family as well as their inability to regard the context of the care. The resources were strengthened by supporting the family members' life management and enabling family-centered care culture in the department. The second complementary part of the study consists of a qualitative study made in an advanced home care unit. The purpose of the study was to illustrate family nursing in advanced home care experienced by nurses. The aim of this study was to improve the importance of family care and develop the patients and their family members care work in advanced home care. The aim of the study was to describe the attitudes of the nurses from family care in advanced home care. The material was collected from conducting thematic interviews by the registered nurses (N=6) of advanced home care. The interviews executed using the FINC-NA instrument’s components. The data were analysed by using deductive content analysis. The family members were experts of the patient in nursing care while the nurse was the mentor for the family members in advanced home care. Familiar, emotional, and patient care -related issues were discussed with the family. Nurses were burdened by highlighting the feeling of helplessness in the family and subconscious ignorance of the wellbeing of the patient. The resources of the family could be increased by confirming the meaningfulness of the family members and sensitive health care environment