Osaamisperusteisuus osana uudistuvaa ammatillista koulutusta : opetushenkilökunnan arvioita osaamisperusteisuudesta

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ammatillisen toisen asteen opettajat suhtautuvat osaamisperusteiseen koulutusajatteluun. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa osaamisperusteisesta ammatillisesta koulutuksesta ja selvittää, miten opettajat käsittävät osaamisperusteisuuden sekä mitä se heidän näkemyksensä mukaan edellyttää heiltä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälinen osaamisperusteisuus-kirjallisuus ja erityisesti eurooppalainen koulutuskeskustelu. Tutkimuskysymys on: Miten opetushenkilökunta kokee osaamisperusteisuuteen siirtymisen vaikuttaneen ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen? Aineistona tutkimuksessa käytetään keväällä 2017 ammatillisen toisen asteen opettajilta kerättyä kyselyä (N=117), johon on saatu vastauksia ja näkemyksiä koskien osaamisperusteisen koulutusajattelun eri osa-alueita. Verkkokyselynä toteutettu aineistonkeruu kohdennettiin Satakunnan koulutuskuntayhtymään (Sataedu) ja Tampereen seudun ammattiopistoon (Tredu). Tutkimuksen analyysi koostuu määrällisen ja laadullisen analyysin yhdistelmästä. Tilastollisista menetelmistä aineiston analyysissä käytettiin ristiintaulukointia ja x2-testiä. Teoriaohjaava sisällönanalyysi puolestaan muodostaa tutkimuksen laadullisen osuuden. Mainittujen analyysimenetelmien yhdistelemisen tarkoituksena oli lisätä tutkimuksen luotettavuutta ja aineiston sekä uuden koulutusajattelun syväluotaavaa tuntemusta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sukupuolten välillä on eroavaisuuksia tavassa, jolla osaamisperusteisuuteen suhtaudutaan. Naiset korostavat miehiä useammin opiskelijalähtöisyyttä. Miehet puolestaan katsovat osaamisperusteisuuden liittyvän ensisijaisesti työelämäläheisyyteen. Toisen asteen ammatilliset opettajat muodostavat lisäksi sukupuolesta riippumattomia ryhmiä sen mukaan, miten he uskovat osaamisperusteisuuden vaikuttavan ammatilliseen koulutukseen. Osaamisperusteisuus näyttäytyy tutkimuksessa vain osittain tunnettuna koulutusajatteluna. Esimerkiksi ammatillisen opetushenkilökunnan tapa suhtautua käytännölliseen opetustyöhön vaihtelee sukupuolesta riippumatta käytännöllisen ja temaattisen välillä. Monitulkintaisen osaamisperusteisuuden omaksuminen näyttää edellyttävän laajaa, ulottuvuudet ylittävää uudistumista. Tutkimusta voidaan hyödyntää ammatillisten opettajien koulutuksessa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa etsitään uusien pedagogisten ratkaisujen pohjaksi tutkimukseen perustuvaa tietoa. Lisäksi siinä esitetään kysymyksiä, joita voidaan käyttää lähtökohtina osaamisperusteisuutta käsittelevissä tutkimuksissa