Iäkkään muistisairaan terveyteen liittyvä elämänlaatu tehostetussa palveluasumisessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata iäkkään muistisairaan terveyteen liittyvää elämänlaatua tehostetussa palveluasumisessa sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Aihe on ajankohtainen eikä julkaistua vertaisarvioitua tutkimustietoa ole paljon saatavilla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa iäkkään muistisairaan kokemasta elämänlaadusta. Tutkimusaineisto kerättiin eteläsuomalaisen kaupungin omista ja ostopalveluina tuotetuista tehostetun palveluasumisen hoivakodeista käyttämällä 15D-elämänlaatumittaria. Kunnan omista hoivakodeista sisäänottokriteerit täyttäviä asukkaita oli 44 ja ostopalveluina tuotetuista 45 asukasta. Sisäänottokriteereitä olivat; suomenkielisyys, todettu muistisairaus, vähintään keskivaikean kognitiivisen häiriön (CPS) arvo ≥3 ja yli 65-vuotias. Asukkaista kerättiin taustatietoja strukturoidun kyselylomakkeen avulla, missä kysyttiin asukkaan sukupuoli, ikä, kuinka kauan on asunut hoivakodissa, onko omia huonekaluja tai esineitä huoneessa, CPS arvo, kuinka usein hänen luonaan käy vierailijoita, kuinka usein asukas ulkoilee, osallistuuko liikunta-, kuntoutussuunnitelman- ja virikesuunnitelman mukaisiin aktiviteetteihin tai sosiaalisiin aktiviteetteihin. 15D-mittarin avulla tutkittava arvio terveyteen liittyvää elämänlaatuaan haastattelupäivänä 15 ulottuvuuden avulla: liikuntakyky, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, syöminen, puhuminen, eritystoiminta, tavanomaiset toiminnot, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys ja sukupuolielämä. Parhaimmaksi vastaajat kokivat terveyteen liittyvän elämänlaadun syömisen ulottuvuudella ja heikoimmaksi henkisen toiminnan ulottuvuudella. Iäkkäät muistisairaat kokivat terveyteen liittyvän elämänlaatunsa hyväksi. Miehet kokivat sen hieman paremmaksi kuin naiset. Vierailijoiden käyntimäärällä, ulkoilun määrällä ja aktiviteetteihin osallistumisella oli yhteyttä koettuun terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Sen sijaan siviilisäädyllä tai kognition heikkenemisen tasolla ei todettu olevan yhteyttä. Ne iäkkäät muistisairaat, joilla oli omia huonekaluja tai esineitä huoneessaan, kokivat terveyteen liittyvän elämänlaatunsa hieman paremmaksi kuin ne joilla ei ollut. Sillä kuinka usein tutkittavan luona kävi vierailijoita, kuinka usein hän ulkoili tai osallistui kuntoutus-, liikunta-, tai virikesuunnitelman mukaisiin aktiviteetteihin tai sosiaalisiin aktiviteetteihin, oli merkitystä terveyteen liittyvän elämänlaatuun. Tutkimuksen tulokset ovat yhtenevät tehtyjen kansainvälisten tutkimusten kanssa. Iäkkäät muistisairaat kykenevät arvioimaan terveyteen liittyvää elämänlaatuaan 15D-elämänlaatumittarilla. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia, kuinka läheiset ja hoitajat arvioivat tutkittavien terveyteen liittyvän elämänlaadun ja poikkeavatko nämä iäkkään muistisairaan omasta arviostaan. Jotta voidaan taata eri kulttuuritaustan omaaville iäkkäille muistisairaille hyvä terveyteen liittyvä elämänlaatu koko heidän loppuelämän ajan, tarvitaan myös lisää tietoa perheen ja kulttuuristen erojen merkityksestä