ICT artefacts in nursing studies : Case studies on educational use of artefacts in pharmacotherapy, asepsis and clinical training supervision

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa työympäristöt teknologisoituvat ja monet palvelut sähköistyvät. Tulevien työntekijöiden kykyä myötävaikuttaa tähän kehityssuuntaan voidaan vahvistaa sillä, että tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan monin tavoin ammattiin johtavassa koulutuksessa. Tämän tutkimusprosessin aikana hoitotyön koulutuksessa käyttöönotettiin neljä tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvaa sovellusta, artefaktia, ja samalla tutkittiin niiden käyttöönottoprosessia ja sovellusten yhteydessä mahdollistuvaa opiskelua ja oppimista. Tutkimuksessa sovellettiin design-tutkimuksen ideaa ja pyrittiin selvittämään tuottaako testattava oppimisympäristö toivotun suuntaisia tuloksia. Design-tutkimuksessa teknologian artefaktien kehittäminen ja/tai käyttöönotto ja tieteellisen tiedon tuottaminen toteutuvat käytännön toimintaympäristössä prosessinomaisesti, jolloin ensimmäisten kokeilujen jälkeen toteutetaan toistuvia arviointitiedonkeruu- ja kehittämissyklejä. Tutkimustehtävinä oli selvittää 1) Millainen yhteys tieto- ja viestintäteknologian sovellusten käyttämisellä on hoitotyön opiskelijoiden itsearvioituun teoreettiseen oppimiseen, esimerkkeinä lääkehoito ja aseptiikka, 2) Millainen yhteys tieto- ja viestintäteknologian sovellusten käyttämisellä on hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun aikaiseen oppimiseen ja oman osaamisen reflektioon sekä 3) Millainen yhteys yksilöllisillä eroilla ja teknologian sovellusten tarjoumilla eli affordansseilla on opiskelijoiden oppimiseen tutkittujen artefaktien kontekstissa. Tutkimusaineisto muodostui Tampereen ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoilta ja opettajilta kerätystä aineistosta vuosina 2006-2014. Aineistoa on kerätty kyselyillä, haastatteluilla, esseillä ja verkkokeskustelualueelta. Analyysissa on käytetty sekä tilastollisia että laadullisia menetelmiä. Empiiristen tapaustutkimusten tulokset on julkaistu neljässä osajulkaisussa. Kunkin tapaustutkimuksen tulokset osoittivat, että artefaktin käytöllä osana muuta oppimisympäristöä voidaan tukea opiskelijan oppimista. Verkkokeskustelun avulla opiskelijat voivat jakaa harjoittelun aikaisia kokemuksiaan, reflektoida oppimaansa vertaisten kesken ja opettaja saattoi havaita ammatillisen osaamisen kehittymisen keskustelualueen viestien perusteella (osajulkaisu 1). Itsenäisesti suoritettu lääkehoidon verkkokurssi kehitti opiskelijoiden itsearvioitua lääkehoidon osaamista kaikilla tutkituilla osa-alueilla (osajulkaisu 2). Arviointi- ja palautetyökalu eTaitava tuki opiskelijoita harjoittelun aikaisten tavoitteiden laadinnassa, ohjasi päivittäisiä toimia harjoittelussa ja tuki itsearviointia sekä opiskelijoilta että opettajilta kerätyn aineiston perusteella (osajulkaisu 3). Todellisuutta simuloiva virtuaalisairaala pelillisenä ja havainnollistavana ympäristönä tuki aseptisen työskentelyn oppimista opiskelijoilta kerätyn aineiston perusteella (osajulkaisu 4). Tutkittujen artefaktien yhteyttä oppimiseen analysoitiin tarkemmin tarkastelemalla niiden mahdollisuuksia tukea opiskelijan oppimiseen johtavaa työskentelyä. Tätä tarkasteltiin oppimista kuvaavalla mallilla, joka muodostui seuraavista vaiheista: tarkkavaisuus, havaitseminen, tulkinta, tallennus ja tiedon hyödyntäminen. Tutkimuksen yhteenvetona laadittiin Teknologiatuettuun oppimisprosessiin yhteydessä olevien tekijöiden malli, jossa kuvataan oppijasta, opiskeltavasta sisällöstä ja teknisestä artefaktista johtuvien tekijöiden yhteyttä oppimisprosessin eri vaiheisiin. Artefaktiin suunniteltuja oppimista tukevia ominaisuuksia voidaan kutsua tarjoumiksi eli affordansseiksi. Käyttäjät havaitsevat tarjoumia suhteessa omiin sen hetkisiin käyttötarpeisiinsa. Käyttäjien kyky havaita tarjoumia vaihtelee ja siihen on yhteydessä muun muassa toimijahistoria. Oppiessa yksilön kognitiiviset skeemat mukautuvat uusiin ympäristöihin, joten ihminen kehittyy niin oppijana kuin teknologian käyttäjänäkin. Pilotoidut neljä artefaktia ovat pedagogiselta idealtaan erilaisia. Integroitaessa teknologiaa opetukseen, olennaiseksi muodostuu oikean sovelluksen valinta kuhunkin tilanteeseen. Jotta koulutuksen digitalisaatio lisääntyisi, tarvitaan monenlaisia opettajalähtöisiä kokeiluja opetusmenetelmien monipuolistamiseksi. Design-tutkimus tarjoaa tähän hyvän käytännönläheisen, mutta kurinalaisen menetelmän.In the digitalising society, working environments become more and more technological and many services move into the web environment. Future employees’ ability to contribute to the trend can be strengthened by applying information and communication technology in a variety of ways in professional education. During the research process, four ICT-based applications, artefacts, were introduced in nursing education. We studied their introduction process as well as studying and learning enabled by them. The idea of design research was applied in the research with the aim of finding out if the tested learning environment produces desired results. In design research, development and/or introduction of technological artefacts and production of scientific information are implemented in practical operational environments as a process with repeated cycles of assessment data collection and development after the first trials. The research scheme was to establish 1) What kind of relation is there between use of ICT applications and nursing students’ self-assessed theoretical learning, for example in pharmacotherapy and asepsis, 2) What kind of relation is there between use of ICT applications and nursing students’ learning and competence reflection during clinical training, and 3) What kind of relation is there between individual differences, application affordances, and nursing students’ learning in the context of the studied artefacts. The research data was collected from Tampere University of Applied Sciences’ nursing students and teachers in 2006-2014 through surveys, interviews, essays, and online discussion forums. Both statistical and qualitative methods were used in analysis. The empirical research results were published in four publication volumes. The results showed that use of artefacts can support students’ learning. The discussion forum allows students to share their clinical training experiences and reflect on the learnt with peer students, and the teacher to observe professional competence development (article 1). The independently completed web-based pharmacotherapy course developed students’ self-assessed pharmacotherapy competence in all the studied fields (article 2). The assessment and feedback tool eTaitava supported students in constructing their clinical training objectives, directed their daily work, and supported self-assessment according to the data collected from both students and teachers (article 3). The virtual hospital as a game-like and illustrative environment supported learning of asepsis work according to the student data (article 4). The relation between the studied artefacts and learning was analysed closer by examining their possibilities in supporting students’ learning. We used a learning model with the following phases: attention, perception, interpretation, storage, and use of information. As a summary of the research we constructed a model on factors of technology-supported learning process. It describes the relations between the learner, studied contents and technological artefact factors and the different phases of the learning process. The artefact’s learning-related features can be called affordances. Users ob-serve affordances in relation to their current needs. The users’ ability to ob-serve affordances varies depending on for example their history. Learning modifies the individual’s cognitive schemes to new environments and thus people develop as learners as well as users of technology. The pedagogical ideas of the piloted four artefacts were different. When integrating technology into teaching it is essential to select the right application to each situation. In order to increase digitalisation of education, teachers need to test a variety of new applications. Design research offers a good and practical but disciplined method for this