Elämää pannan kanssa: Valvontarangaistus rikoksentekijän näkökulmasta

Tutkimukseni käsittelee valvontarangaistusta rikoksentekijän näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan valvontarangaistukseen sisältyvän kontrollin vaikutuksia rikoksentekijän arkeen sekä hänen keinoja suoriutua sen vaikutuksista ja vastata niihin. Lisäksi tarkastelen valvontarangaistuksen tuomia hyötyjä ja haittoja rikoksentekijälle sekä hänen yleisiä näkemyksiä valvontarangaistuksesta. Tutkimus tuo esille tietoa valvontarangaistuksen toimivuudesta rikoksentekijän näkökulmasta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää valvontarangaistuksen kehittämisessä. Laki valvontarangaistuksesta toimi tutkimuksessani tärkeänä lähtökohtana valvontarangaistuksen käytäntöjen hahmottamisessa, kun taas sosiaalisen kontrollin ja itsekontrollin teorioita on hyödynnetty valvontarangaistuksen tuottaman kontrollin ymmärtämisessä. Motivaation käsitettä on käytetty valvontarangaistuksesta suoriutumisen tarkasteluun. Lisäksi sopeutumisen ja vastustuksen käsitteet auttavat ymmärtämään, miten rikoksentekijät vastaavat valvontarangaistuksen tuomiin muutoksiin. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat valvontarangaistusta suorittavia ja suorittaneita rikoksentekijöitä. Neljä heistä oli tuomittu siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ja loput neljä muista rikoksista. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Lisäksi olen hyödyntänyt QDA Miner Lite-ohjelmaa. Valvontarangaistuksen kontrolli vaikutti suorasti ja epäsuorasti haasteltavan arkeen muun muassa aikataulutuksen ja liikkumisen rajoittumisen kautta. Valvontarangaistuksen hyötynä nähtiin vankeusrangaistukseen liittyvien monien haittojen välttäminen, kun taas arkeen tulleet rajoitteet olivat haittoja. Muutama haastateltavista totesi valvontarangaistuksella olevan passivoivia vaikutuksia, mikä on yllättävää suhteessa sen tavoitteeseen aktivoida rikoksentekijää. Haastateltavien valitsemat sopeutumiskeinot olivat yksilöllisiä vaihdellen haastateltavien välillä. Vastustamista ei pidetty yleisellä tasolla järkevänä, mutta käytännössä sitä tapahtui pieninä rikkeinä. Kaikkiaan valvontarangaistusta pidettiin kelvollisena rangaistuksena, joka tarvitsee hieman hiomista esimerkiksi muuttamalla kotoa lähdön ja paluun aikaikkunaa joustavammaksi. Tutkielman johtopäätöksenä on, että valvontarangaistuksen vaikutusten kokeminen on yksilöllistä. Rikoksentekijän taustalla on tässä vaikutusta, sillä siviilipalveluksesta kieltäytyneiden ja muista rikoksista tuomittujen erot taustoissa vaikuttivat osaltaan näkemysten erilaisuuteen. Tulevaisuudessa valvontarangaistuksen aiheuttamaa passivoitumista on tärkeää tutkia lisää, jotta tietoa sen mekanismeista saataisiin lisää ja sitä voitaisiin ehkäistä paremmin