Dystopia in young adult fiction : identity, relationships and social growth in Suzanne Collins' The Hunger Games and Veronica Roth's Divergent trilogies

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia nuoren kehitykselle tyypillisiä teemoja dystopisessa nuortenkirjallisuudessa. Tutkimuksen aineistona on kaksi nuorten dystopista trilogiaa, Suzanne Collinsin The Hunger Games ja Veronica Rothin Divergent. Kyseiset trilogiat on valittu, koska molempien tapahtumapaikkana on dystopialle tyypillinen yhteiskunta, joka sortaa kansalaisiaan ja jossa väkivalta ja kuolema ovat yleisiä. Lisäksi molempien trilogioiden päähenkilö on nuori, jolla on edessään itsenäistyminen ja oman elämän ja identiteetin rakentaminen, jotka jatkuvat läpi trilogian. Tutkimuksen teoriana on käytetty sekä kasvatuspsykologiaa että kirjallisuusteoriaa. Kasvatuspsykologisista teorioista hyödynnetään niitä, jotka kuvaavat nuoren kasvamista aikuiseksi ja hänen kohtaamiaan muutoksia ja haasteita. Myös Erik Eriksonin teoria eri kehityksen vaiheista nostetaan esille, jotta saadaan yhtenäinen kuva nuoruuden piirteistä. Kirjallisuuden puolelta käsitellään nuortenkirjallisuuden ja dystopian yleisimpiä teemoja sekä sitä, miten dystopiaa on ennen käytetty nuortenkirjallisuudessa. Tutkimukseen valitut teemat ovat päähenkilöiden identiteetin rakentuminen, ihmissuhteiden muotoutuminen ja yhteiskuntaan sopeutuminen, ja näitä tarkastellaan dystopiselle kirjallisuudelle ominaisia piirteitä vasten. Hypoteesi on, että dystopisen yhteiskunnan ongelmat muistuttavat nuoruudessa kohdattavia ongelmia, joten nämä kirjallisuuden lajityypit sopivat hyvin yhteen. Nuoret vastustavat auktoriteetteja, kohtaavat kriisejä ja muita ongelmia yrittäessään kasvaa, sekä yrittävät saada äänensä kuuluviin aikuisten ylläpitämässä yhteiskunnassa. Dystopisen kirjallisuuden sorretut kansalaiset kokevat samanlaisia vaikeuksia, joten nuoren on helppo samaistua lukemaansa. Dystopian sekasortoa ja sotia voidaan myös pitää kielikuvana nuoruuden ongelmille, ja lisäksi lukemalla yhteiskuntaa kritisoivaa kirjallisuutta nuoret voivat oppia ymmärtämään omaa yhteiskuntaansa