Asumiskurjuus. Rakenneperäiset sisäilmahaitat terveydensuojelulain mukaisissa asunnontarkastuksissa

Tutkimus käsittelee terveydensuojelulain mukaisia asunnontarkastuksia, joita tehdään epäiltäessä rakenne- tai materiaaliperäisiä sisäilmahaittoja. Siivottomuuden, tupakansavun, melun ynnä muiden vastaavien syiden vuoksi tehtävät asunnontarkastukset on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa selvitettiin asunnontarkastusmenettelyn ja sen keinojen tehokkuutta, kun terveyshaittojen aiheuttajia pitäisi löytää. Lisäksi perehdyttiin sisäilman laadun selvittämisen menettelytapoihin ja menetelmiin. Toteutustapana käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja saatua materiaalia vertailtiin myös muista lähteistä saatuun tietoon. Terveystarkastajien, johtavien virkamiesten ja asiantuntijoiden haastatteluista nousi myös odottamattomia teemoja, kuten avoin asiantuntijuus eli ekspertiisihybridi, asiantuntijoiden ammattitaidon suuri merkitys ja heidän työhönsä liittyvän hiljaisen tiedon suuri määrä sekä ilmanvaihdon huomattavan yleiset vikatilanteet. Hyvän hallinnon periaatteet tukevat perusoikeuksien toteutumista käytännössä. Tulosten perusteella asunnontarkastuksissa tärkeitä huomioitavia seikkoja ovat tiedonsaanti menettelystä, sisäilmahaittojen aiheuttajien etsimisestä ja julkisuusperiaatteesta. Hyvän hallinnon periaatteiden kannalta huomionarvoisia ovat prosessin ripeys sekä virkamiestyön tarkoituksenmukaisuus ja huolellisuus. Aineistosta kävi ilmi, että ennen YHTI-järjestelmän käyttöönottoa aluehallintovirastoille ilmoitettiin vain tarkastusten määrä ja tietoa asunnontarkastuksista oli vain niitä tekevien yksiköiden sisällä. Asunnontarkastuksien sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta ei käytännössä valvota tai arvioida. Yksiköiden välillä on eroa resursseissa henkilötyömäärän ja osaamisen osalta, jonka vuoksi nämä perustiedot tulisi kartoittaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös purkukriteerejä, koska joskus on tarkoituksenmukaista ennemmin purkaa kuin korjata vaurioitunut kohde. Asunnontarkastuksien kehittämiskohteiksi paljastuivat ulkopuolisen valvonnan ja laatukriteerien tarve. Aluksi kriteereinä voisivat olla sisäilmahaitan poistamiseen johtava prosessi yhdellä valvontakäynnillä ja haitan poistamiseen kuluneen ajan seuranta. Aihepiiri tarjoaa runsaasti jatkotutkimusaiheita, kuten sisäilmahaittojen löydettyjen aiheuttajien koontitutkimus ja terveystaloudellinen tutkimus sisäilmahaittoihin liittyvistä sairastumisista