Konfliktinhallinta peruskoulussa : rehtori työyhteisön ristiriitojen ratkaisijana - toppari vai floppari?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia ristiriitatilanteita peruskoulun opettajayhteisössä tavallisesti ilmenee tänä päivänä ja sitä, ovatko ristiriidat muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Pyrin tutkimuksessani myös kartoittamaan, millaista konfliktinhallintaa rehtorit työssään harjoittavat. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja lähestymistapa empiirinen. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksan pirkanmaalaisen peruskoulun rehtorin haastatteluista. Haastateltavat olivat joko yläkoulun (4) tai yhtenäiskoulun (4) rehtoreita, ja heistä viisi oli mies- ja kolme naispuolista rehtoria. Tutkimuksen aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2015, ja haastattelut etenivät teemahaastattelun runkoa mukaillen. Aineiston analysoinnissa väljänä viitekehyksenä toimi sisällönanalyysi ja tarkempana analyysimenetelmänä teemoittelu ja luokittelu. Tutkimuksen teoria rakentuu kolmesta teema-alueesta, jotka ovat 1) uusi oppilaitosjohtaminen, 2) konfliktinhallinta ja 3) työyhteisölliset konfliktit. Ensimmäisen teemaosuuden tarkoituksena on avata suomalaisen peruskoulun tämänhetkistä tilannetta, rehtorin työnkuvaa ja koulun johtamisen rakennetta. Toinen teema-alue sisältää konfliktinhallinnan teoriaa ja kolmas teema-alue avaa vielä tarkemmin juuri työyhteisöllisten konfliktien teoriakenttää. Tutkimukseni tulosten perusteella työyhteisöllisiä konflikteja esiintyy opettajayhteisössä jonkin verran. Ne ovat yleensä rakenteellisia, erilaisista muutoksista johtuvia, työn tekemiseen liittyviä, henkilökohtaisesta elämästä kumpuavia tai sosiaalisiin suhteisiin liittyviä. Niitä pystytään kuitenkin tehokkaasti ennaltaehkäisemään muun muassa huolellisella esimiestyöllä, kuten opettajan työn hyvällä suunnittelulla ja organisoinnilla. Kouluorganisaatiossa tapahtuneet muutokset kuten opettajan autonomian ja opettajien keskinäisen yhteistyön lisääntyminen ovat tutkimuksen perusteella vähentäneet työyhteisöllisiä konflikteja. Koulun kulttuurissa ja laajemmin yhteiskunnallisessa ilmapiirissä sekä opettajan työnkuvassa on tapahtunut muutoksia, jotka osaltaan vaikuttavat tämän tutkimuksen perusteella konfliktien määrään opettajayhteisössä. Tutkimuksessa tuli myös esille, että rehtorin läsnäolo, nopea reagointi koulun arjessa ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeimpiä elementtejä konfliktinhallinnassa. Tutkimuksen tulosten perusteella rehtorin auktoriteetti perustuu useimmiten persoonallisiin ominaisuuksiin, vuorovaikutustaitoihin tai asiantuntijuuteen. Tähän tutkimukseen osallistuneilla rehtoreilla näyttää olevan varsin hyvä ote konfliktinhallinnasta. Tutkimukseen osallistuneilla rehtoreilla oli suhteellisen pitkä työkokemus rehtorina toimimisesta ja muusta esimiestyöstä. Lisäksi monet haastateltavista olivat käyneet erilaisia johtamisen koulutuksia ja muita rehtorin työtä tukevia lisäopintoja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa ja esimerkiksi määriteltäessä rehtoreille suunnattuja opintoja tai ylipäätään arvioitaessa suomalaisen kouluorganisaation toimintaa