Verkkokoulutusten laadun arviointia henkilöstöalan yrityksessä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa verkkokoulutusten laatua henkilöstöalan yrityksessä. Tavoitteena oli selvittää, miten yrityksen tarjoamat verkkokoulutukset ovat saavuttaneet sille asetetut tavoitteet, eli onko koulutus ollut laadukasta, miten verkkokoulutus on tukenut tai vaikeuttanut oppimista sekä, miten verkkokoulutuksia voidaan jatkossa parantaa. Tutkimuskysymykset laadittiin Kirkpatrickin (2006) neljän koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin tason sekä Phillipsin, Mc Naughtin ja Kennedyn (2012) verkko-oppimisen arvioinnin kehän avulla. Kyseessä on tapaustutkimus, joka on pääasiassa laadullinen. Aineisto koostui määrällisestä taustaselvityksestä sekä laajemmista teemahaastatteluista. Määrällinen taustaselvitys kohdistettiin kaikille verkkokursseille osallistuneille työntekijöille ja se toteutettiin yhteistyössä eläkevakuutusyhtiön toteuttaman henkilöstökyselyn kanssa. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää taustaselvitykseen osallistunutta henkilöä. Haastatteluaineisto analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella henkilöstöyrityksen verkkokoulutukset todettiin laadukkaiksi, sillä yritys saavutti koulutukselle asettamansa tavoitteet. Verkkokurssin avulla yrityksen koettiin hyötyneen taloudellisesti ja ajallisesti sekä saavuttaneen tutkimuksen teoriapohjana toimineen Kirkpatrickin (2006) neljän koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin tasojen mukaiset tavoitteet. Verkkomuotoisen opetuksen oppimista tukevia ja vaikeuttavia asioita haastateltavien oli vaikea määritellä, eikä tutkimuksessa tullut esille yhtään oppimista vaikeuttanutta tekijää. Oppimista tukeviksi tekijöiksi ilmeni työrauha, kertaamisen mahdollisuus, vapaus valita itselleen paras toimintatapa kurssin aikana sekä oppimismuodon tehokkuus. Vuorovaikutusta kollegoiden ja kouluttajan kanssa toivottiin enemmän, mutta vuorovaikutuksen puutteen ei kuitenkaan koettu olevan oppimista vaikeuttava tekijä. Kokonaisuudessaan verkkomuotoisia koulutuksia toivotaan jatkossa enemmän. Vaikka yrityksen koulutukset kokonaisuudessaan arvioitiin laadukkaiksi, aineiston perusteella kurssien toteutuksessa oli parannettavaa. Tutkimuksen mukaan parannettavaa olisi oheis- ja etukäteismateriaaleissa, osallistujien aktivoimisessa sekä vuorovaikutuksen mahdollistamisessa. Tämän tutkimuksen perusteella yrityksen verkkokoulutusten suunnan voitiin todeta olevan oikea. Verkkomuotoinen koulutus oli mielekäs koulutusmuoto henkilöstön näkökulmasta ja myös yrityksellä tuntui olevan halukkuutta kehittää verkkokoulutuksia laadukkaammiksi. Tutkimuksen avulla yritys sai tietoa verkkokoulutuksen nykytilasta ja kehityskohteista henkilöstön näkökulmasta. Jatkossa sisällöllisten oppimistavoitteiden lisäksi myös pedagoginen suunnittelu ja pedagogisten tavoitteiden asettaminen voisivat auttaa laadukkaampien oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä tutkimus tarjosi yritykselle tietoa henkilöstön oppimistavoitteista, -tyyleistä sekä toiveista ja tämän avulla yrityksen on mahdollista kehittää ja suunnitella koulutuksia vastaamaan paremmin sekä yrityksen että henkilöstön tarpeisiin. Tätä kautta yritys voi saavuttaa myös strategista ja taloudellista hyötyä