Millaista osaamista tarvitaan esiopetuksessa? Lastentarhanopettajien käsityksiä osaamisesta ja asiantuntijuudesta Tampereen esi- ja alkuopetuksen toimintamallissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja analysoida lastentarhanopettajien käsityksiä osaamisesta sekä asiantuntijuudesta esi- ja alkuopetuksen toimintamallissa. Näiden käsitysten avulla kartoitin myös tämän hetkisiä ja tulevaisuuden osaamishaasteita. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella käsityksiä suhteessa vallitseviin määrittelyihin, linjauksiin, normeihin ja aiempiin tutkimuksiin. Tutkimukseen osallistui 11 esi- ja alkuopetuksen toimintamallissa työskentelevää lastentarhanopettajaa. Tutkimusaineisto muodostui teemahaastatteluista ja osaamiskertomuksista. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä oli laadullinen tutkimus ja metodisena lähestymistapana fenomenografia, jonka avulla on mahdollista tutkia ihmisten erilaisia käsityksiä sekä vertailla niitä. Tutkimuksen aihe on relevantti ja ajankohtainen esiopetuksessa tapahtuneiden muutosten ja haasteiden valossa. Esiopetuksen kehittämistoiminta on osa yhteiskunnallista kasvatus- ja koulutusjärjestelmän uudistamista ja esiopetuksesta tuli velvoittavaa vuoden 2015 aikana. Tampereen kunnallisessa esiopetuksessa on vuodesta 2012 kehitetty esi- ja alkuopetuksen toimintamallia, jossa luodaan uudenlaista, yhteistä toimintakulttuuria. Esiopetuksen uusi toimintaympäristö kouluilla asettaa uusia haasteita yhteisöllisyydelle ja opettajuudelle. Toimintamallin tavoitteena on opetussuunnitelmien sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukainen toiminta esi- ja alkuopetuksessa. Nykyisen toiminnan reflektointia ja kehittämistä edellyttävät myös joulukuussa 2014 opetushallituksen hyväksymät uudet opetussuunnitelmien perusteet, mukaan lukien esiopetuksen opetussuunnitelmien perus-teet, sekä näihin perustuva keväällä 2016 hyväksytty paikallinen Tampereen kaupungin esiopetus-suunnitelma. Tutkimuksessa lastentarhanopettajien osaamiskäsityksissä korostui merkityksellisimpinä opettajan pedagogiset taidot, toiminnan ja työn suunnittelutaito sekä vuorovaikutustaidot. Nämä osaamisalueet on nostettu merkittäviksi myös esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Tutkimus lisäsi ymmärrystä koulun toimintaympäristön ja -kulttuurin vaikutuksesta esiopetuksessa toimivien osaamiseen käytännön opetustyön näkökulmasta. Tulosten perusteella lastentarhanopettajien käsitykset olivat samansuuntaisia lastentarhanopettajan asiantuntijuutta käsittelevien tutkimusten kanssa, mutta yleisempään asiantuntijuusmäärittelyyn nähden lastentarhanopettajat kuvasivat omaa asiantuntijuuttaan vaatimattomasti korvaten sen mieluummin osaajakäsitteellä. Haasteina näyttäytyivät yhteiskunnan muutokset ja kehityksen nopea vauhti. Käsitykset koulutustarpeista liittyvät digitalisaation, me-diakasvatukseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen, monikulttuurisuuteen, arviointiin ja osallisuuteen. Uusi opetussuunnitelma, sen tuntemus ja toteuttaminen olivat aiheita, joiden kohdalla esiintyi myös tuen tarvetta. Lastentarhanopettajat ilmaisivat ihanteina ja tavoitteina nykyisen oppimiskäsityksen periaatteet "lapsi oman tietonsa rakentajana" ja "opettamisesta ohjaamiseen", mutta haasteina koettiinkin niiden toteuttaminen käytännön kasvatus- ja opetustyössä