Fraseologismien uudelleenkääntäminen - esimerkkinä Die Blechtrommel -romaanin ensi- ja uudelleensuomennokset

Tässä pro gradu -tutkielmassa testataan, toteutuuko uudelleenkääntämishypoteesi Günter Grassin Die Blechtrommel -romaanin fraseologismien ensi- ja uudelleensuomennoksissa. Uudelleenkääntämishypoteesin mukaan uudelleenkäännökset ovat ensikäännöksiä vieraannuttavampia, sillä lähtöteksti on tullut jo ensikäännöksen myötä kohdekulttuurille tutuksi. Aineiston fraseologismit ja niiden suomennokset on kerätty systemaattisesti Die Blechtrommel -romaanin seitsemästä luvusta sekä ensi- että uudelleensuomennoksesta. Peromiehen ensikäännös pohjautuu vuoden 1959 alkuperäisteokseen, kun taas Suominen laati uudelleenkäännöksensä vuonna 1997 ilmestyneen painoksen pohjalta. Koska uudelleenkääntämisen määritelmä on, että sama lähtöteksti käännetään toista tai useampaa kertaa samalle kohdekielelle, tutkielmassa on huomioitu, että romaanin ensi- ja uudelleensuomennoksien mahdolliset erot fraseologismien kääntämisessä. voivat johtua myös lähtötekstien välisistä eroista. Eri painosten välisessä vertailussa fraseologismien osalta ei löytynyt eroja. Aineistosta löytyi yhteensä 288 fraseologismia. Fraseologismit on jaoteltu Wotjakin (2005) mallin mukaisesti lauseen veroisiin ja lauseenjäsenten veroisiin fraseologismeihin. Lauseen-jäsenten veroisiin fraseologismeihin kuuluvat idiomit on jaettu Fleischerin (1997) syntaktisen jaottelumallin mukaisesti edelleen verbi-, substantiivi-, adverbiaali- ja adjektiivi-idiomeihin. Lähtötekstin fraseologismien ja niiden suomennosten välisiä vastaavuussuhteita tarkastellaan Kollerin (2007) ja Dobrovol'skijn (2011) neljän ekvivalenssiasteen mukaisesti: täysekvivalenssi (full equivalence), osittaisekvivalenssi (partial equivalence), ydinmerkitykseltään samanlaiset fraseologismit (phraseological parallels) ja fraseologinen nollaekvivalenssi (non-equivalents). Tutkielmassa otetaan huomioon, että fraseologiselta näkökannalta nollaekvivalenttiset käännösratkaisut voivat olla käännöstieteelliseltä näkökannalta ekvivalenttisia. Vastaavuus-suhteiden kuvauksella selvisivät kotouttavat ja vieraannuttavat käännösratkaisut, mikä mahdollisti uudelleenkääntämishypoteesin testaamisen ja käännösnormien muutoksien havaitsemisen. Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, että uudelleenkäännös on fraseologiselta näkökannalta kotouttavampi, jolloin lähtökielen fraseologismit on käännetty useammin fraseologisilla ilmauksilla, joita suomen kielessä käytettäisiin siinä kontekstissa ja siten uudelleenkäännös noudattaa useammin suomen kielelle tyypillisiä käännösnormeja kuin ensikäännös. Käännös-ratkaisujen erot vastaavuussuhteissa nousivat esiin fraseologisissa nollaekvivalenttisissa ilmaisuissa, joita oli ensikäännöksessä 146 ja uudelleenkäännöksessä 114. Ydinmerkitykseltään samanlaisia käännösratkaisuja uudelleenkäännöksessä oli 62 ja ensikäännöksessä 41. Vaikka fraseologismeja voidaan kääntää myös muilla kuin fraseologisilla ilmaisuilla, niiden kääntäminen ei-fraseologisella ilmaisulla vaikuttaa tekstin sävyyn ja esteettisyyteen.Deutsche Kurzfassung: Das Neuübersetzen der Phraseologismen in der Belletristik - am Beispiel die finnischen Erst- und Neuübersetzungen des Romans Die Blechtromme