Tapaustutkimus perheiden palveluissa tehtävästä moniammatillisesta yhteistyöstä : Tarkastelussa yhteistyön muodot, edellytykset ja haasteet

Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tutkimuksen kohteena on erään keskikokoisen kaupungin perheiden palvelut, johon kuuluvat sosiaalipalvelut ja perhekeskuspalvelut. Näistä käytetään myös nimitystä sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja perhekeskuspalveluiden työntekijöitä yhdistää samassa paikassa työskentelyn lisäksi yhteinen organisaatio ja yhteinen johtaja. Tutkielmassa selvitetään, mitä on moniammatillinen yhteistyö perheiden palveluissa ja millä tekijöillä moniammatillista yhteistyötä perustellaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät edistävät ja estävät moniammatillista yhteistyötä. Tutkielmassani käytän nimityksiä perheiden palvelut sekä sosiaali- ja perhekeskuspalvelut. Tutkimuksen aineisto on kerätty ryhmähaastatteluiden ja kahden Webropol-kyselyn avulla. Tutkittavat sosiaalipalveluiden ammattilaiset työskentelevät aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa ja vammaispalvelussa. Perhekeskuksen työntekijät työskentelevät äitiys-, lasten-, ja perhesuunnitteluneuvolassa, perheneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, terveyden edistämisessä ja erityistyöntekijöinä. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä erään keskikokoisen kaupungin kehittämishankkeen kanssa. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät 2010- luvun alussa, ja yhteistyön kehittäminen nähtiin erityisen tärkeänä. Yhdistymisen jälkeen toteutettiin organisaatiomuutos. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan moniammatillisuutta ja toisessa osassa asiantuntijuutta. Tutkielma on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysia. Tutkimustulosten mukaan perheiden palveluissa tehdään paljon yhteistyötä. Yhteistyön tekeminen koetaan pääsääntöisesti hyvänä. Tulosten mukaan yhteistyötä tehdään viikoittain tai kuukausittain. Yhteistyömuotoina neuvotteluiden lisäksi ovat puhelinkeskustelut, sähköpostiviestit, pikapalaverit, lausuntopyynnöt sekä yhteiset kotikäynnit. Tulosten mukaan moniammatillisessa tapaamisissa käsitellään asiakasasioita, mutta asiakkaat ovat tapaamisissa harvoin mukana. Yhteiset neuvottelut koetaan tavoitteellisiksi. Neuvottelun hyvänä puolena koetaan muun muassa se, että esiin tulee eri ammattilaisten näkemys asiasta. Sosiaalipalveluiden työntekijöiden mukaan samaan rakennukseen muuttaminen ja samassa organisaatiossa oleminen on lisännyt yhteistyön tekemistä