Kohtalokas odotusaika: Pitkittäisanalyysi maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisestä Suomessa

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymistä Suomessa. Käytetyt aineistot mahdollistavat yksilöiden työurien pitkittäisen tarkastelun sekä myös sen arvioimisen miten työvoimapoliittiset toimenpiteet kohdistuvan maahanmuuttajien eri ryhmiin ja vaikuttavat heidän työuriensa kehitykseen. Yhdistäen integroitumista kuvaavat makrotaloudelliset tiedot yksilötason tietoihin tutkimus tuo uutta ja kiinnostavaa tietoa siitä miten ajalliset tekijät, kuten ajankohta, työntekijän ikä ja kuulumine tiettyyn kohorttiin, vaikuttavat maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymiseen, sen kestoon ja sen eriytymiseen maahanmuuttajien eri ryhmien kesken. Tutkimuksessa käytetään edustavia aineistoja kuten Tilastokeskuksen yhdistettyä työntekijä-työantaja-aineistoa (FLEED) ja työ- ja elinkeinotoimistojen asiakaspalvelurekisterin tietoja (URA – tietokanta). Tutkimukseen sisällytetään laajat otokset ja havainnot periodilta 1952–2014. Edellä esitetyt datat ja innovatiiviset tilastolliset ja metodologiset ratkaisut mahdollistavat sen, että tutkimus tuottaa uutta ja kiinnostavaa tietoa Suomen työmarkkinoiden toiminnasta, maahanmuuttajien kiinnittymisestä työmarkkinoille ja työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuudesta. Ottaen huomioon maahanmuuttajien työelämään kiinnittymisen vaikeuden on tärkeää ymmärtää niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat menestykselliseen työmarkkinoille kiinnittymiseen tai syrjäytymiseen työmarkkinoilla. Empiiristen tulosten mukaan, samanaikaisesti kuin maahanmuuttajien työmarkkinastatusten vaihtelu heikkenee ensimmäisten kymmenen seurantavuoden aikana, maahanmuuttajat kokevat työllisyyden epävakaisuutta. Se liittyy pääosin työttömyyteen ja koulutukseen ja koskee siirtymiä näistä statuksista työllisyyteen. Vastakkainen tendenssi liittyy siirtymiin työttömyydestä taloudelliseen epäaktiivisuuteen ja johtaa työmarkkinoille pitkittävään adaptaatioon tai eristäytymiseen ja maahanmuuttajien sosiaaliseen ekskluusioon. Seuraamalla maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymistä eri kohorteissa tutkimus osoittaa, että työmarkkinoille integroituminen on aikaa vievä ja sosiaalisesti eriytyvä prosessi. Pitkittäisseurantaan perustuvan tutkimuksen havainnot poikkeavat siitä mihin on päädytty esimerkiksi poikkileikkauksiin perustuvissa tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa työmarkkinoille kiinnittymistä tarkastellaan työmarkkinasiirtymien ja niihin sisältyvien työllisyysriskien avulla mikä tuo esille työmarkkinoiden kykyä integroida maahanmuuttajien työvoimaa. Ajallisten tekijöiden lisäksi maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymiseen ja vaikuttavat myös ikä, sukupuoli, koulutustaso sekä maahanmuuttajien omat valinnat ja kvalifikaatiot. Yhteen, nämä tekijät päättyvät olemaan elintärkeitä maahanmuuttajien elämänkulun trajektoreille.This research deals with labor market integration of immigrants in Finland. Combining macro nature of integration with analysis of its individual measurements, the research brings new insight of significance of the time factor in the integration processes. This research is based on representative Finnish databases as integrated employee-employer data (FLEED) and administrative data of unemployment and employment measures (URA–database), including large samplings and covering large observation periods (i.e. 1952-2014 years). New methodological solutions are proposed in combination with recently developed quantitative methods. Taken into account importance of inclusion of immigrants into working life and understanding the mechanisms, which contribute to successful labor market inclusion, this research is useful for elaboration of integration programs and integration policy in Finland. The main results of research confirm that time is a decisive factor in labor market integration of immigrants. Despite the high value of previous studies, this research proves that in a long term immigrants go through specific trajectories of “adaptation”, which includes various transitions between statuses in the labour market. In time, the employment trajectories of immigrants strengthen, however, the differences between groups of immigrant becomes more evident in term of labour market integration. As the results show, immigrants experience either quick integration with few transitions on the way to employment or integration requiring a significant period of time, when delayed entry decreases the probability of being sustainably employed. In terms of labour market transitions and stability of employment, labour market integration becomes a socially selective process. The intensity and forms of labour market integration vary according to the life course, social position, and resources of the individual. Labour market integration often becomes a more time consuming process because of the lack of adequate policies that support the immigrant’s labour market integration over their life course. A longer period outside the labour market often confirms poor flexibility and poor adjustment to the labour market. Likewise, a longer period outside the labour market aggravates the rigidity of behaviour among individuals and the rigidity of the labour market towards less flexible regulation of unemployment risks and economic inactivity. It’s also hard to estimate the effect from employment policy measures on final job placement of immigrants, because allocation of unemployed immigrants after completing an employment policy measure is rather complicated and depends on many external factors. Poor indicators of disposal of unemployed after policy measures are conditioned by complicated structural character of unemployment and, as a result, complicated influence of employment policy measures to various ‘problem’ groups in the structure of unemployment