Ohjelmointi osana medialukutaitoa - Koodikoulu ilmiönä Suomessa

Ohjelmoinnin opetus on noussut viime vuosina mediakasvatuksen trendiksi. Ohjelmoinnin ja mediakasvatuksen väliset teoreettiset yhteydet ovat silti vielä kytkemättä. Ohjelmointia ei ole suomalaisen tutkimuksen kentällä juuri käsitelty osana medialukutaitoa. Aihe on ajankohtainen etenkin käsillä olevan Opetussuunnitelman perusteiden uudistumisen vuoksi. Vuoden 2014 Opetussuunnitelman perusteet sisällyttävät monilukutaidon laaja-alaiseen kokonaisuuteen myös ohjelmoinnin opiskelua. Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa syyslukukaudella 2016. Tämä tutkielma kuvaa ohjelmointia osana mediakasvatusta ja medialukutaitoja. Tutkielmassa kysytään, millainen osa mediakasvatusta ja medialukutaitoja ohjelmointi on. Tutkielman alakysymys on, millaisia yhteyksiä medialukutaitojen ja ohjelmoinnin välillä Koodikoulun ohjaajien käsityksistä ilmenee. Koodikoulu-ilmiötä analysoitiin mediakasvatuksen näkökulmasta, sillä tutkimuksen lähtökohtana oli Koodikoulujen toiminnan ymmärtäminen mediakasvatukseksi. Koodikoulu oli suomalaisten yritysten 4-9 -vuotiaille lapsille järjestämä ilmainen ja avoin yhden kerran mittainen tutustumistunti ohjelmointiin. Tutkimuksessa käytetyt tiedonkeruumenetelmät ovat teemahaastattelu ja havainnointi. Tutkielman aineisto koostuu viiden Koodikoulun ohjaajan haastatteluista sekä kahdesta Koodikoulu-tapahtuman havainnoinnista. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää Koodikoulun ohjaajien käsityksiä Koodikoulusta mediakasvatuksena. Havainnointien tarkoituksena oli tukea haastatteluaineistoa ja luoda kokonaiskuvaa Koodikoulusta ilmiönä. Aineisto analysoitiin fenomenografista menetelmää käyttäen. Aineiston fenomenografisen analyysin tuloksena syntyi 13 käsityskategoriaa, jotka puolestaan muodostavat neljä yläkategoriaa. Kategoriat kuvaavat Koodikoulun piirteitä mediakasvatuksena ja siten myös ohjelmoinnin suhdetta mediakasvatukseen ja medialukutaitoihin Koodikoulun tapauksessa. Kategoriat tuovat esiin Koodikoulun toiminnan yhteyksiä esimerkiksi kriittiseen lukutaitoon, mediataitoihin, tuottamisen taitoihin, kriittiseen kuluttamiseen ja laskennalliseen ajatteluun. Tutkimuksessa selvisi, että Koodikoulun tavoitteet ovat osittain samansuuntaisia medialukutaitojen sisällön ja mediakasvatuksen tuottamien kompetenssien kanssa. Ohjelmoinnin ja mediakasvatuksen yhteyksiä kuvataan tutkielmassa ohjelmoinnin lukutaidon käsitteellä, jonka ulottuvuuksia ovat saavutettavuus, ymmärtäminen ja kriittinen arviointi sekä tuottaminen. Analyysin tulosten perusteella voidaan todeta, että ohjelmoinnin opettaminen Koodikouluissa liittyy laajemmin digitaalisessa ympäristössä toimimiseen ja mediakasvatukseen. Koodikoulujen tavoitteet palvelevat myös mediakasvatuksen tavoitteita. Tutkimuksen tuloksena syntyy ohjelmoinnin lukutaidon alustava käsitteellinen määritelmä. Ohjelmoinnin lukutaidon käsite korostaa ohjelmoinnin opettamisen mediakasvatuksellista ja medialukutaidollista näkökulmaa. Tämän tutkimuksen perusteella ohjelmoinnin lukutaidon määritelmään sisältyvät saavutettavuuden, ymmärtämisen ja kriittisen arvioinnin sekä tuottamisen ulottuvuudet. Tutkielmassa esitetään, että ohjelmointi ja ohjelmoinnin lukutaito tulisi tunnustaa ja vakiinnuttaa osaksi medialukutaitoja ja monilukutaitoa. Ohjelmoinnin lukutaito tarjoaa uuden ulottuvuuden medialukutaitojen ja monilukutaidon määritelmään laskennallisen ajattelun kautta